3.8.2012

Kuka on syönyt mummolan marjat?

 Mummolassa on kivaa kun on iso piha jossa voi leikkiä..

..ja syödä marjoja.


Tämä on täysin kiellettyä, mutta kuvausteknisistä syistä sitä sai tehdä hetken. En siis puhu vadelmien syönnistä vaan kurottelusta..


 Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.







 
Vadelmien ja viinomarjojen lisäksi näille lihansyöjille kelpaavat myös mustikat ja omenat. Tai mitä nyt ikinä vähänkään syötävää tulee eteen. My syö myös voikukkia suurella ruokahalulla.

16.7.2012

Ysk ja köh

Meillä on päästy ensimmäistä kertaa tutustumaan lähemmin koiranomistajien yleisesti tuntemaan flunssakoktailiin eli kennelyskään. Väliaikaisesti laumakoko on kivunnut neljään ja ensimmäinen koiruus aloitti köhimisen kolme päivää sitten. Diagnoosi oli vähän hukassa kun seuraava koira aloitti köhinän vasta parin päivän päästä. Nyt yskähtelee, kakoo jo köhii koko koirakatras. Jes.

Nyt ollaan sitten karanteenissa muutama viikko eteenpäin ja yritetään olla levittämättä tätä ah niin ihanaa riesaa. Löytyykö vinkkejä kennelyskäisen koiran olon helpottamiseen? Mukolyytit ovat jo käytössä ja lenkit minimissä. Lisätietoa kennelyskästä.

30.6.2012

Myn uusi ruokakippo


Nyt sitten tein sen, nimittäin hain Mylle uuden ruokakupin! Ehdin pyörähtää muutamassakin eläinkaupassa katsomassa vaihtoehtoja ulkomailta tilaamiselle (tykkään hypistellä jos vain mahdollista), mutta en törmännyt kuin Murren murkinasta löytyvään Dogmanin valikoimaan. Mitään muuta "vikaa" kupissa ei ole kuin että se ei ole musta. Höh. Isommille koirille olisi ollut tarjolla siinäkin värissä, mutta My-kokoa oli vain kirkkaanpunaisia. Ensimmäisellä käyttökerralla ruokailuun meni ainakin nelinkertainen määrä aikaa, mutta nykyään mennään ehkä vain tuplahitaudella. On se kuitenkin jotain.. tosin Myllä ruuan hotkaisuaika mitataan edelleen kymmenissä sekunneissa, ei siinä kauempaa mene.



Tänään seikkailimme koirien kanssa puolitoista tuntia Viikin metsissä ja pelloilla. Parista eksymisestä huolimatta koti löytyi taas lopulta :) Samoin kuin lehmät :D Hieman oli kotona lungia porukkaa.




Sunnuntai-iltana pakkaamme  kimpsut ja kampsut ja suuntaamme viideksi viikoksi Lappeenrantaan.

26.6.2012

Juhannus


Vietimme Juhannuksen perinteisesti mökillä syöden, juoden ja rentoutuen. Tosin koirille mökkeily tuntuu olevan kaikkea muuta kuin rentoilua, ainakin päätellen sitä seuraavasta väsymyksestä. Kotona on ollut hyvin rauhallista. Mökillä  nähtiin myös pieni kirjava vesipelastuseläin, kun Myn mielestä serkkuni uintisuoritus ei ollut tarpeeksi vakuuttavan näköistä. Pieni kirjavuus hyppäsi laiturilta veteen vain todetakseen, että ou nou täältä pitäisi päästä äkkiä pois kun on niin kylmää! Onneksi vesipelastusmamma oli lähellä nostamassa järkyttyneen koiran takaisin turvaan. :) Harmillista kyllä tapahtuneesta ei ole kuvatodisteita. 





Myn lemppari tekemistä möksällä on salkopallo. Tällä kertaa pallo sai sen verran rajut kyydit, että sille pitänee etsiä seuraaja.. 

Kuva Matti Nikunen


 Kyllä hymyilyttää!

16.5.2012

I Haz Wun!

Päivän piristykseksi! Osa kuvaa erinomaisesti myös omia dogejani, ette varmaan arvaa mitkä.. ;D











Kaikki kuvat lainattu mm. osoitteesta http://dogs.icanhascheezburger.com/ ja facebook.

14.5.2012

Hukan kesätukka

Pahoittelut huonsota kuvien laadusta, kännykkäkamerani ei ole sitä uusinta uutta. Koiran trimmaaminen on paljon hauskempaa kuin esim. tiskivuoren valloitus tai pakolliset koulutehtävät, joten Hoopeli sai uuden kuontalon. Enjoy.





4.5.2012

SLO

Eli pohdiskelua Myn elämää kiusaavasta vaivasta.

SLO eli symmetrical lupoid onychodystrofy eli LO eli lupoid onychodystrofy. Lukuisia muitakin nimiä on, kuten rakkaalla lapsella kuuluu. SLO on Lupus-sairauksiin kuuluvat autoimmuunisairaus, jossa oireet keskittyvät koiran kynsiin. Kynsien kiinnityskudokset rappeutuvat, josta johtuen kynsimateriaali muuttuu, kynnet kasvavat hassun muotoisiksi ja irtoavat helposti, muutoksia on useammassa tassussa. Myllä joka jalassa. SLOlle on tyypillistä sairauden puhkeaminen nuorella iällä.

Myn ensimmäinen kynnen repeämä tapahtui tämän vuoden helmikuussa. Silloin katsoimme eläinhoitajan kanssa, että vähän hassulta näyttää kynsimatsku, mutta emme sitten kiinnittäneet asiaan enemäpää huomiota. Kynsiä repeää, big deal. Seuraava kynsi lähti jossain vaiheessa talvea, koira ei oireillut sitä mitenkään joten tarkka ajankohta ei ole tiedossa. Seuraava repeämä tuli huhtikuun alussa, jolloin huomasin myös, että muutama Myn kynsistä on vähän hassun näköisiä. Eläinlääkäri epäili, että kyseessä voisi olla SLO.
 
Diagnoosin varmistaminen vaatii biopsiana koko distaalisen phalanksin (varpaan) kynsineen. Siihen en vielä päätynyt eläinlääkärin kanssa, koska hoitokokeilukin on ihan järkevä vaihtoehto kun muita oireita ei (vielä toistaiseksi ainakaan) ole. Biopsia nostetaan uudelleen pöydälle mikäli sairaus alkaa koiraa enemmän vaivaamaan, mahdollisesti jossain vaiheessa tehtävän sterilaation yhteydessä. 

My laiduntaa

Tällä hetkellä Myn revenneet kynnet ovat lähteneet uuteen kasvuun. Pari muuta kynttä on katkennut itsestään. Koira ei onnu, eivätkä kynnet tunnu sitä vaivaavan. Ihosairauksiin perehtyneen eläinlääkärin kanssa keskuteltuamme päädyimme hoitokokeiluun rasvahapoilla. Seuraava vaihtoehto olisi antibiootti kuuri, mutta koska varsinaisia tulehdusmerkkejä ei ole ja koira voi tällä hetkellä hyvin en siihen halunnut lähteä. Ajatuksen taustalla on vahvasti, etten halua käytää antibiootteja turhaan lisäämään resistenssi ongelmia.

Agilityn osalta otetaan nyt rauhallisesti. Hukka on saanut paikata Mytä loppu kevään treeneissä ja se onkin ollut ihan into piukeana asiasta. Viime treeneissä otin Myn mukaan ja se sai lopuksi harjoitella esteen edessä istumista ja suoraan yhden esteen hyppäämistä. Käännökset, putket ja kontaktiesteet vähän jännittää, että mitenhän käy. En haluaisi millään Myn (ja minun) joutuvan luopumaan rakkaasta harrastuksestamme, mutta lähdemme varmaankin pikku hiljaa kokeilemaan mitä voimme tehdä.

Aurinkoista kevättä kaikille lukijoillemme!