13.8.2012

Food, Inc.

Varoitus kaikille, jotka ovat superallergisia eettiselle paasaukselle, älkää lukeko tätä. Lievästi allergisille teksti  voi tarjota ihan turvallista mietittävää :) Yritän pitää virren kauniina eli lyhyenä.

Katsoin vähän aikaa sitten jenkkiläisen dokumenttielokuvan Food, Inc:in. Yleensä olen suht skeptinen kaikenlaiselle hapatukselle, mutta eläimiin ja eläinlääketieteeseen liittyvät aiheet ovat lähellä sydäntä. Pyrin pitämään kiihkoiluni aisoissa ja perustamaan mielipiteeni faktoihin. Food, Inc on dokkari amerikkalaisesta ruoan tehotuotannosta. Lyhyesti: antibiootteja, koko ketju voi huonosti ja voitte unohtaa eläinsuojelun koska ihmisistäkään ei huolehdita.

Miten tämä elokuva sitten liittyy koiriin? Aloin miettimään mistä ihmeestä koirieni ruoka tulee. Ensin kasvikset. Pyrin ostamaan suomalaisia kasviksia, koska lähiruokaa ei kuljeteta merien takaa ja Suomen lainsäädäntö pätee sen tuotannossa. Pienten koirien kanssa ei onneksi ole tarvinnut alkaa paljoa miettimään mitä mikäkin vihannes tai hedelmä kustantaa. Myös omaan suuhun pistän mieluiten suomalaisia kasviksia.

Entä liha ja luut? Ostan ne yleensä Murren murkinasta tai Lappeenrannassa vieraillaillessamme Trimpetistä. Suurin osa tulee pötkössä ja käyttämiäni merkkejä ovat mm. MurreMix ja MuschBARF. En ole tätä aiemmin pahemmin miettinyt mistä hauvojeni sapuska tulee tai miten se tuotetaan. Tärkeimpänä on ollut aina, että se sopii koirilleni. Musch kuulostaa vähintäänkin saksalaiselta yritykseltä, mutta mukavaksi yllätykseksi se tuotetaan Pietarsaaressa. Murremixin mainostetaan olevan tuotettu 100% kotimaisista raaka-aineista, mutta valmistuspaikka ei heti selviä (pakastimesta ei tällä hetkellä löydy etikettiä mistä tutkia asiaa).

Suomalainen, ei niin kovin tehotuotettu, possu

Näin pikaisesti tarkasteltuna koirani tuntuvat nauttivan tällähetkellä paljon kotimaisempaa ruokaa kuin minä itse, kun kuitenkin syön ravintoloissa ja ostan varmasti ties mitä kamaluuksia marketista omalle lautaselleni. Tässä vähän itsellekin miettimisen aihetta.

5.8.2012

Kotia kohti hiljaksiin

Viisi viikkoinen Lappeenranta excu on ohi ja siirrymme Helsinkiin totuttelemaan koirien kanssa jälleen uusiin maisemiin. Pesäkolomme sijaitsee nykyään eripuolella Viikkiä ja lauma sai uuden kaksilahkeisen jäsenen. Uudessa asunnossa on koirille tilaa rellestää, vaikka toki sitä mieluiten harrastetaan ulkona.. 

Seuraavien parin viikon tavoitteina olisi käydä edes kerran agilitykentällä, mieluiten useammin ja totuttaa koirat yksin oloon uudessa paikassa. Sitten parin viikon päästä alkaakin minulla klinikkavuosi. Vuoden yksi suurista haasteista tulee olemaan löytää aikaa ja energiaa koirille, mutta kaipa se on vaan asenne ja järjestely kysymys :) 

 Koira ja Saimaa
 Koiranrääkkääjät asialla.. My ei ui vapaaehtoisesti, vain kahlaa.



Tässä on normaalikesänä hiekkaranta, tällä hetkellä n. 10 cm vettä.. 

 Eläimellistä menoa.
Kesäyö

3.8.2012

Kuka on syönyt mummolan marjat?

 Mummolassa on kivaa kun on iso piha jossa voi leikkiä..

..ja syödä marjoja.


Tämä on täysin kiellettyä, mutta kuvausteknisistä syistä sitä sai tehdä hetken. En siis puhu vadelmien syönnistä vaan kurottelusta..


 Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.







 
Vadelmien ja viinomarjojen lisäksi näille lihansyöjille kelpaavat myös mustikat ja omenat. Tai mitä nyt ikinä vähänkään syötävää tulee eteen. My syö myös voikukkia suurella ruokahalulla.