30.6.2010

Nappulat, raksut ja sörsselit

Lauran innoittamana kirjoitan pienen postauksen poikien ruuista. Ruuan valinta on ollut yllättävän haasteellista, mutta luulen, että olen tavallaan itse tehnyt siitä hankalaa. Pojat syö kaiken mitä niille antaa (matolääkkeet, nappulat, märkäruuat, luut, raa'at lihat, kaikki ihmisten ruuat menee suurena herkkuna alas). Nykyinenkin ruokavalio elää koko ajan.


Hukka on koko ajan syönyt pääosin nappulaa kuivana lähinnä sen vuoksi, että se on sille hyvin sopinut ja olen laiska. Aloitimme joskus pentuna Royal Caninilla jota saimme kasvattajalta, joka oli ihan ok. Hill's lahjoitti meille kilon pentunappulaa, joten seuraavaksi Hukka söi sitä. Hill's oli muuten ok, mutta ulostemäärä kasvoi valvavasti. Seuraavaksi ostin Eagle Packin Holistic nappulaa, koska se vaikutti tuoteselosteen perusteella hyvältä ja kaveri suositteli kyseistä merkkiä. Sekin oli hyvää. Tämän jälkeen tutustuin Virbac/Mastery ruokiin ja ihastuin niiden ajatukseen valmistaa ainesosat erikseen juuri niille sopivalla tavalla ja rasvan lisäykseen viimeisenä makua tuomaan. Parhaillaan Hukka syö Virbacin Adult lightia, koska kastroinnin jälkeen vahdimme linjoja. Harkinnassa on Dental nappula, mutta sitä ei Virbacilta löydy joten en osaa päättää vaihtaako vaiko ei ;)

Haiku syö Royal Caninin pentunappulaa, koska sitä saimme kasvattajalta ja se vaikutti sopivan. Nyt Haikun iho kuitenkin hilseilee, joten ehkä vaihdamme Virbacin pentunappulaan tai lisään ruokaan lohiöljyä.

Ekstrana pojat saavat lihaisia possun kylkiluita sekä raakaa lihaa, jotka ovat kummankin suuren suurta herkkua.

Koiran ruuan valinta on hyvin hankalaa, jos sitä alkaa miettiä liikaa :) Tutkittua tietoa on yllättävän vähän ja tuntuu, että monet "asiantuntijat" edustavat aina omaa koulukuntaansa. Ihanteena pidän oikein laskettua raakaruokintaa, mutta se vaatii minulta lisää perehtymistä, jotta osaan laskea kaikki tarvittavat ravinto- ja hivenaineet. Lisäksi aion odottaa, että Haiku lopettaa kasvamisensa. En halua ottaa turhia riskejä pennun ruokinnassa kun valmisruuissa on periaatteessa kaikki laskettu puolestani.

27.6.2010

Hampailla varustettu superpallo

Joku saattaa ihmetellä miksi Voxy pakeni aina biitsiltä saman tien takaisin vajan alle.. Me emme. Kiitos papalle kärsivällisyydestä ;)




Juhannus


Koirat saivat päästellä täysiiiii mökillä irti kun Juhannusta Ruokolahdelle viettämään lähdimme. Ohjelmassa oli kaksijalkaisille syömistä, juomista, saunomista ja rentoutumista. Nelijalkaisille taas aamusta iltaan riekkumista, käpyjen nakertelua ja painimista. Haiku kävi myös uimassa! Vesi oli +20 astetta ja pieni pennun pyörykkä lähti pienellä houkuttelulla ihan itse uimaan. Seuraavat kerrat se vietiin uimaan, koska se meinasi paistua elävältä kuumassa auringossa.

Tasmanian Devil



Haisuli


Kotiin päästyämme lattioilla makoili kaksi reporankaa otusta. Ihana hetken hiljaisuus ;)

16.6.2010

Kuvia

Mökkeilijä ennen tuholaisen saapumista

Haiku kävi ottamassa ensimmäisen rokotuksensa. Rokotusta se ei huomannut kun oli raksuja syötävänä ;) Sen sijaan hampaiden katsomisessa piti nameja alkaa puolustamaan murisemalla eläinlääkärille :( Olemme muutenkin kiinnittäneet huomiota Haikun taipumukseen puolustaa ruokaansa. Silittelemme sitä kun se syö kun se on hiljaa ja annamme lisää ruokaa kun sörkimme kuppia. Harjoittelimme luun syöntiä niin, että pidin siitä kiinni koko ajan, jottei siitä olisi tullut mitään häslinkiä ja hyvällä innolla Haiku veti sitä nassuunsa.


"Mökillä parasta ovat kävyt" tuumaa Hukka




9.6.2010

Naksuttelua

Löysin viimein itselleni uuden naksuttimen (kuvassa oikealla, kuva lainattu), jossa ei ole niin järkyttävän kova ääni kuin useimmissa aiemmissa hankinnoissani. Nyt on sitten Haikun naksuttimeen ehdollistamista tehty. Se näytti niin viisaalta heti alussa, että etenin jo nopeasti naksuttamaan ensin katsekontaktista ja istumisesta. Se on niin hieno poika että! Myös ihmisten pureskelu on vähentynyt huomattavasti, joka on tietyllä tapaa ihan miellyttävää ;) Hukan kanssa olen myös innostunut nyt vähän treenailemaan. Seuraavaksi olisi tarkoitus oppia menemään maahan ja muuta hauskaa.

Majailemme poikien kanssa kesällä viikot Lappeenrannassa ja reissaamme enemmän tai vähemmän joka viikonloppu Helsinkiin. Lappeessa Haikulle opettavat tapoja myös vanhempieni tipsut, joka tekee nuorelle miehelle oikein hyvää. Ainakin nämä muutamat päivät H & H ovat jääneet ihan hiljaa odottelemaan omaan huoneeseensa kun olen aamulla laittanut oven kiinni ja hipsinyt töihin. Toivottavasti samaa rataa jatkavat :) Tarkoitus olisi tutustua Lappeen agilityharrastus mahdollisuuksiin heinäkuusta alkaen, kunhan oma tilini vähän karttuu.

3.6.2010

H & H

Hukka pääsi piiiitkästä aikaa peuhaamaan agilityesteiden sekaan :) Kävimme Sofin ja Torspan&Lyyran kanssa Ojangossa. Harjoittelimme Hukan kanssa riviin asetetuilla hypyillä kiertoja, välistä vetoja yms yms. Yksittäisenä menimme puomia, joka meni kivasti, reippaammin kuin edelliskerralla. Lisäksi muutama hyppy ja putki oli suorana jossa otettiin vauhtia. Menimme Hukan kanssa vauvaA:ta joka meni tavalliseen tapaan hyvin. Sofin loistoidean siivittämänä teimme niin, että Torsten meni normaalin kokoisen A-esteen ja Hukka meni imussa sen perässä. Kyseinen este oli kumilla päällystetty joten pitoa löytyi eikä Hukalla ollut mitään ongemaa sen kanssa! Sillä nyt sitten harjoittelemme oikeaa tekniikkaa, jotta pikku pomeranian saisi varmuutta ja vauhtia. Kyllä sillä taitaa olla mahikset mennä myös sellainen perinteinen liukas pintainen A (puinen). :) :)

Kävimme Haikun kanssa penturiekkumistunnilla. Paikalle oli tullut muutaman kk ikäinen musta villakoira ja erivapaudella vuoden ikäinen havanese, joka oli lapsuudessaan joutunut onnettomuuden takia potilaaksi sosiaalistamiskaudella. Haiku seurusteli muiden ihmisten kanssa hyvin reippaasti ja tutustui myös muihin koiriin. Leikkiä ne eivät oikein saaneet aikaiseksi, mutta tälläinenkin oleskelu toisten nuorten kanssa oli ihan tervetullutta. Lopuksi oli pöytäharjoittelua. Haiku seisoi pöydällä tosi kivasti. Se ei aristele ollenkaan. Hampaatkin sai katsottua. Sitä pitää kyllä vielä harjoitella. Koitan muistaa asetella pentua pöydällä lähes päivittäin hetken aikaa, jotta se rentoutuisi siinä kunnolla ja oppisi olemaan aloillaan.

Tänään kävimme Haikun kanssa vierailulla Viikissä ja Itäkeskuksessa. Viikissä Haiku sai paijauksia kavereiltani ja muutaman ohikulkijankin huomiota se veti puoleensa. Itiksessä kävimme kiertämässä pari lemmikkiliikettä säädettävän naksuttimen toivossa (jota emme löytäneet :( ). Samalla Haiku sai tepastella väentungoksessa. Stockalla eteneminen ohi hieman hidasta kun joka toisen piti tulla tiedustelemaan koiran ikää ja rotua. Ainakin Haikulle jäi hyvin positiivinen kuva ihmispaljoudesta.