27.5.2010

Vuodatusta

Onneksi tänään tuli D.A.Ppi! Toivon mukaan se auttaa meidät yli aloittelevasta eroahdistelijasta. Haikun mielestä nimittäin yksin oleminen (myös Hukan kanssa) on aivan kauhistuttavaa. Jo pienikin hetki erossa ihmisistä saa Haikun huutamaan perään niin, että rappukäytävät raikaavat. Ja kyllä, olemme edenneet pienin askelin, mutta selkeästi emme tarpeeksi pienin.

Yritämme nyt saada pikkuisen muuttamaan mielensä ja uskoteltua sille, että yksin olo on edes jotenkin siedettävää. Pentu viettää nämä ajat pentuaitauksessa, jonka olemme kyhänneet keskelle olohuonetta, jottei nappula tuhuaisi kodinelektroniikkaa ja sähköjohtoja (ja vahingoittaisi itseään siinä sivussa). Tuire Kaimion pentuopasta ja ystävien neuvoja noudattaen olen kilisytellyt kotiavaimia, mennyt pois näkyvistä piteneviksi hetkiksi, mennyt eteisen portin yli (kolin kolin) ja avannut ovea. Oven avaaminen (ja sulkeminen) tuntuu vielä olevan liikaa. Olen viettänyt aikaa pennun kanssa aitauksessa (se osaa jo tämän seurauksena vähän istumista ja maahan menoa!), istunut sen vieressä lukemassa. Tehnyt kotiaskareita jne jne. Toivottavasti tiemme asian kanssa ei ole pitkä ja kivinen. Ainahan on helpompaa totuttaa pentu yksin oloon kuin korjata eroahdistusta myöhemmällä iällä, mutta kyllä tässä tekemistä riittää. Hukka on kyllä ollut vaarallisen helppo tämänkin asian suhteen. Se ei pentuna paljoa viisveisannut jos me olimme hetken poissa kotoa. Ah niitä helppoja aikoja ;)

26.5.2010

Karhunpentu

Kukaan näin söpö ei ole voinut tehdä mitään pahaa




Pojat pelaamassa pallolla



Sosiaalistamista

Kävimme ötökän sosiaalistamisen merkeissä tapaamassa Annea ja Camia. Haiku meni todella ennakkoluulottomasti moikkaamaan Annea, Camia se lähestyi vähän varovaisemmin, muttei kuitenkaan pelännyt. Kävelimme yhdessä Viikin isolle nurmikolle, jossa koirat saivat olla irti. Haiku lähtee yksinkin nuuskuttelemaan useamman metrin päähän, mutta tulee helposti kutsuttaessa luokse. Camin kanssa leikki onnistui hyvin, kun Camilla oli nopeusetu ja pentu jahtasi sitä innoissaan. Pari kertaa Cami rohkaistui komentamaan pentua kun se härkki, eikä neitiä juuri haluttanut mennä mukaan pelleilyyn.




Seuraavaksi alkaisi olemaan aika viedä pikkuinen tutustumaan metron ja bussin ihmeelliseen maailmaan. Saapa nähdä kuinka käy. Pikku kiljukaula nimittäin edelleen konsertoi autossakin, mikäli ollaan edes hetki paikallaan. Kanssamatkustajia armahtaaksemme taidamme sitten aloittaa hyvin lyhyillä pätkillä kunhan saamme aikaiseksi :)

23.5.2010

Jos tavarat eivät ole menneet hukkaan...

Ne ovat kadonneet mustaan aukkoon! Saanen esitellä, uusi laumanjäsenemme Damirazin Huikea Herrasmies eli Haiku.


Haiku haettiin Hämeenlinnasta. Pieni karhunpentu huusi koko automatkan aivan varmana, että sitä yritetään vähintäänkin tappaa.. Hukka oli mustasta karvakerästä aluksi aika hämillään. Ulkona sitä pystyi leikittämään, mutta sisällä Hukka ei oikein ymmärtänyt miten sen kuuluu toimia ja pentu hyppi aluksi sen silmille oikein urakalla. Mitä nyt voi olettaa.. Kun tuli ruuasta kysymys päätti Hukka tehdä selväksi kuka tässä talossa sen omistaa (onhan ruoka maailman paras asia!), jonka jälkeen pikkuinen on vähän paremmin muistanut paikkansa.


Muutoin aika on kulunut Haikun osalta tutkimusretkien merkeissä. "Miltä tämä maistuu, entäs tämä, nyt juoksen tuonne, juoksenkin takaisin, tässä on kiva haju, voiko tällä leikkiä jne jne" Me ihmiset taidamme olla jo nyt aika rasittuineita pienen energiapakkauksen menosta. :D Ensimmäinen yö sujui yllättävän hyvin. Välillä pennulla oli tylsää ja se sitä vähän inisi, mutta muuten käyttäytyi asiallisesti. Haikun toinen automatka sujui jo paremmin kun änkesimme sen Hukan koppaan. Hukka sai matkustaa viereisellä penkillä sylissä ja pentu rauhoittui kummasti, kun vanhempi näytti esimerkkiä autossa olosta vetämällä sikeitä.


Viime päivinä olemme tutustuneet pennun kanssa lähiympäristöön, jossa on riittänyt ihmeteltävää. Pieni rasavilli yrittää hypätä kaikkialle ja voin vain toivoa, ettei sen älykkyysosamäärä laske joka kerta kun se lyö päänsä johonkin koheltaessaan... :) Valjaat ja hihna on jo otettu käyttöön. Nyt alkaakin sitten operaatio pennun sosiaalistaminen.

19.5.2010

K9n kevätrieha

Kuvan on ottanut Antti Ruotsalo

Olimme mukana koirakerho K9n kevätriehassa Hyvinkään vinttikoiraradalla. Ohjelmaan kuului mm. nakin syöntiä, temppuilua, viesti ja viehejuoksua. Hukka osallistui nakinsyöntikisaan Sofin kanssa. Hukka ei oikein tuntunut ymmärtävän mitä ideaa niitä herkkuja on hotkia kun voisi nautiskellakin. Tämän asenteen aiheuttama hilpeys esti allekirjoittanutta ottamasta tilanteesta kunnollisia kuvia, koska meinasin tukehtua nauruun. ;)

Viesti ei mennyt ihan täydellisesti, koska riehaantuneiden muiden koirien vuoksi Hukkaa ei päästetty näyttämään juoksijan taitojaan ratkaisevalla hetkellä (siis silloin kun se vielä muisti mihin mamma oli äskettäin juossut..) joten se harhautui muiden luokse. Kun se viimein hoksasi mistä se huutelu kuuluu (HUKKAAAA TULEEEE!!!) se juoksi täysiä äipän tykö ^^

"Täti ahdistelee!" Sofi & Hukka

Hukka ja Hukan kaveri Torsten

Hukka pääsi kokeilemaan vieheen perässä juoksemista vinttikoiraradalle! Käytössä oli käsiviehe ja matkaa oli vajaan pääsuoran verran. Hukka ampaisi heti reippaasti vieheen perään sen lähtiessä karkuun ja juoksi loppuun asti taakseen vilkaisematta. Kun viehe pysähtyi se ei oikein enää tiennyt mitä siltä odotetaan ja jäi sen ympärille pörräämään.

Kuvan on ottanut Antti Ruotsalo

18.5.2010

Pikkukoiratreffit


Lähdimme leikittämään pikkukoiriamme Annen ja Lauran kanssa Viikkiin. Lauma koiria koostui Cami-bichonista, Miina-chihusta ja puudeleista: Zorbas, Niki ja Sasha. Teemu ystävällisesti otti kuvia :) Z kävi välillä vähän kauempana kommentoimassa muita koiria, vaikkei olisi saanutkaan. Samoin Miina. Hukka taas sai selkäänsä Nikiltä kun toistuvista varoituksista huolimatta se ei ymmärtänyt pitää etäisyyttä. Muuten sujui tosi hyvin, pitää ottaa pian uudestaan!


Hepuli!



Pikkukoiria ja pikkukoiratätejä

9.5.2010

Agilitykisat! :)

Osallistuimme Hukan kanssa K9n seuranmestaruuskisoihin, tosin kisan ulkopuolella omassa mini-mini-mölli luokassa :D Tarkoittaen siis, että jätimme A-esteen väliin ja hyppykorkeus oli 15-20 cm. Radalta löytyi aitoja, muuri ja putkia. Esteitä suoritimme yhteensä 15, tuloksella nolla virhettä ja maksimiaika alittui yli 20 sekunnilla.

Hukka oli ihan mahtava. Se teki täysillä ja kuunteli ohjausta hyvin. Rata ei ollut mitenkään vaikea, mutta eipä olla vielä menty noin montaa estettä peräkkäin. Nyt vaan treenaamaan hyppykorkeutta ja A:ta niin ehkä pääsemme vielä joskus oikeisiin möllikisoihin :D

2.5.2010

Polvitarkastus


Viime torstaina oli polvitarkastuskurssi, jonne Hukka meni opetusmateriaaliksi. Hukan patellat ovat ehkä pikkurillin sormenpään puolikkaan kokoiset, joten siinä olikin vähän haastetta kurssilaisille :) Hukka stressasi tarkastusta ja läähätti vaikka kuinka, mutta käyttäytyi kuitenkin hyvin. Eläinlääkärin tuomio Hukan polvista oli: vasen 1 (jalka suorana luksoi mediaalisesti) ja oikea 0 eli täysin terve. Vasen polvi ei välttämättä tule ikinä haittaamaan Hukan elämää harrastuskoirana, mutta sitä tulee seurata muiden eläinlääkärikäyntien yhteydessä ja voisi ehkä olla aiheellista syöttää Hukalle kondroitiinisulfaattia. Tosin sen hyödyistä ei taida olla tieteellistä tutkimusta ainakaan ennaltaehkäisevänä.