SLO eli symmetrical lupoid onychodystrofy eli LO eli lupoid onychodystrofy. Lukuisia muitakin nimiä on, kuten rakkaalla lapsella kuuluu. SLO on Lupus-sairauksiin kuuluvat autoimmuunisairaus, jossa oireet keskittyvät koiran kynsiin. Kynsien kiinnityskudokset rappeutuvat, josta johtuen kynsimateriaali muuttuu, kynnet kasvavat hassun muotoisiksi ja irtoavat helposti, muutoksia on useammassa tassussa. Myllä joka jalassa. SLOlle on tyypillistä sairauden puhkeaminen nuorella iällä.
Myn ensimmäinen kynnen repeämä tapahtui tämän vuoden helmikuussa. Silloin katsoimme eläinhoitajan kanssa, että vähän hassulta näyttää kynsimatsku, mutta emme sitten kiinnittäneet asiaan enemäpää huomiota. Kynsiä repeää, big deal. Seuraava kynsi lähti jossain vaiheessa talvea, koira ei oireillut sitä mitenkään joten tarkka ajankohta ei ole tiedossa. Seuraava repeämä tuli huhtikuun alussa, jolloin huomasin myös, että muutama Myn kynsistä on vähän hassun näköisiä. Eläinlääkäri epäili, että kyseessä voisi olla SLO.
Diagnoosin varmistaminen vaatii biopsiana koko distaalisen phalanksin (varpaan) kynsineen. Siihen en vielä päätynyt eläinlääkärin kanssa, koska hoitokokeilukin on ihan järkevä vaihtoehto kun muita oireita ei (vielä toistaiseksi ainakaan) ole. Biopsia nostetaan uudelleen pöydälle mikäli sairaus alkaa koiraa enemmän vaivaamaan, mahdollisesti jossain vaiheessa tehtävän sterilaation yhteydessä.
My laiduntaa
Tällä hetkellä Myn revenneet kynnet ovat lähteneet uuteen kasvuun. Pari muuta kynttä on katkennut itsestään. Koira ei onnu, eivätkä kynnet tunnu sitä vaivaavan. Ihosairauksiin perehtyneen eläinlääkärin kanssa keskuteltuamme päädyimme hoitokokeiluun rasvahapoilla. Seuraava vaihtoehto olisi antibiootti kuuri, mutta koska varsinaisia tulehdusmerkkejä ei ole ja koira voi tällä hetkellä hyvin en siihen halunnut lähteä. Ajatuksen taustalla on vahvasti, etten halua käytää antibiootteja turhaan lisäämään resistenssi ongelmia.
Agilityn osalta otetaan nyt rauhallisesti. Hukka on saanut paikata Mytä loppu kevään treeneissä ja se onkin ollut ihan into piukeana asiasta. Viime treeneissä otin Myn mukaan ja se sai lopuksi harjoitella esteen edessä istumista ja suoraan yhden esteen hyppäämistä. Käännökset, putket ja kontaktiesteet vähän jännittää, että mitenhän käy. En haluaisi millään Myn (ja minun) joutuvan luopumaan rakkaasta harrastuksestamme, mutta lähdemme varmaankin pikku hiljaa kokeilemaan mitä voimme tehdä.
Aurinkoista kevättä kaikille lukijoillemme!
Minkälaista se kynsimateriaali tossa SLO:ssa oikein on? Ei varmastikaan ole kyse samasta vaivasta, mutta oon miettinyt Halin kynsiä ja niiden normaaliutta jo pitkään. Sen kynnet on ikäänkuin hauraat ja liuskoittuneet, lisäksi hali vielä itse pureskelee niitä, joka tekee niistä vielä kauniimmat. Yhtään kynttä ei ole irronnut, mutta jotain outoa niissäkin on.
VastaaPoistaToivottavasti My saisi jatkaa rakasta harrastusta, eikä vaiva aiheuttaisi mitään sen kummempia vaikeuksia. Kaikenlaista vaivaa sitä onkin :/
Yritän ottaa niistä jossain vaiheessa kuvia, kunhan saan jonkun pitämään dogia paikallaan. Kynsien materiaali on epähomogeenista, osassa kynttä oudon pehmeää ja murenevaa. Lisäksi kynnen päästä "kuluu" ensin pois kynnen keskiosa ja ympärille jää kuin kuoreksi ulko-osa kynttä.
VastaaPoistaToistaiseksi MyyMyy saa jatkaa ainakin rakkainta harrastustaan, eli vapaana juoksemista. Tilanteen mukaan myös agia :) Hyperaktiivisen koiran elämä käy turhan tylsäksi jos sitä yrittää pitää pumpulissa.
Niin ja unohdin vielä mainita, että tietämättä mitä Hali syö, suosittelen kokeilemaan välttämättömiä rasvahappoja (omega 3 ja 6) ja biotiiniä. Pitäisi tukea ihoa ja kynsiä.
VastaaPoista