Kynnetön ja turkiton koira

Myltähän repsahti tuo oikean etujalan lateraalikynsi reilu viikko sitten poistokuntoon. Eilen leikatessani koirien kynsiä huomasin, että sillä on toisessa takajalassakin yksi kynsi karkuteillä! Tästä tapahtumasta ei ole mitään havaintoja, pienet riekaleet on jäljellä ja ihan hyvin parantuneelta näyttää, mutta miten ihmeessä nää nyt on alkanut tippumaan?? Kynsi on vieläpä lähtenyt tuon eläinklinikkakäynnin aiheuttaneen kynnen jälkeen, koska silloin kaikki muut olivat vielä kunnossa.

Kollegan kanssa pohdiskeltuani ja nettiä selattuani olen tullut siihen tulokseen, että kokeilemme jotain kynsiä vahvistavaa lisäravinnetta. Lisäksi koira on aika turkiton vaikka juoksusta on jo kuinka kauan aikaa. Ilmeisesti kynsiin voisi auttaa biotiini ja turkkiin ehkäpä omegat biotiinin lisäksi. Muita mahdollisia vaikuttavia aineita sinkki? Pii?

Koska kotoa löytyy jo avattu Lohiöljy paketti päätin ostaa biotiinia erikseen (Biotiini Forte), ja pakkaussisältöä tutkittuani totesin siinä olevan myös sinkkiä ja metioniiniä joten ainakin nyt sitten tulee ne sinkit myös. Jos kuuri tuntuu auttavan voisin hyvin harkita jotain valmistetta josta nää kaikki löytys samasta, koska mitä vähemmän purkkien kanssa tarvitsee puljata sitä todennäköisemmin ne sisällöt päätyy koiraan eikä vaan jää kaappiin. Tutkiskelin nettiä ja ainakin Mirracoatissa näyttäisi olevan kumpaakin. Kokemuksia?

                      

Raakaruokinta

Sain inspiraation vaihtaa koirieni ruokavalion viimein (on tätä jo aiemmin harkittu) raakaruokaan. Mylle raakaruuasta toivon pidempää nälän poissa pysymistä, puhtaampia hampaita ja etenkin pienempää ulostemäärää. Hukalle toivoisin erityisesti puhtaampia hampaita.

Luettuani lukuisia nettisivuja, päädyin aloittamaan seuraavalla ateriarakenteella: kasvissose+jauheliha aamulla ja illalla jauhettu broilerinsiipiseos (=lihaisat luut). Suhteet nyt aloittaessa ovat 25% + 25% ja 50 %. Varsinaiset kokonaiset lihaisat luut olen ajatellut yhdistää niin ruokavalioon, että niitä olisi pari kertaa viikossa mahdollisuuksien mukaan. Saa nähdä saako Hukka niitä oikeasti syötyä, ja jos ei, samalla aterialla se saisi lihaa. My vetää aika innokkaasti luita, joten sille tämä ei todennäköisesti tule olemaan ongelma. Suosituksia pienelle koiralle sopivista raaoista lihaisista luista otetaan mielellään vastaan! Lisäksi kasvismössön sisältö on vielä aika hakusessa, mutta tarkoitus on hankkia lisää tietoa lähipäivinä (kunhan perjantain tentti on ohi, köhöm).

Olen jo täysin valmistautunut henkisesti siihen, että suhteita joudun fiksailemaan ja määriä venkslaamaan riippuen miten koirien paino ja ulosteenkoostumus lähtee kehittymään. Aloitin laskemalla määrät 3% x elopaino kg, joka on ymmärtääkseni keskimääräinen ruuanmäärä. Osa koirista pärjää hyvin 1% ja joillekin, varsinkin aktiivisille koirille, 5 % elopainosta on sopivat ruokamäärä.

Lisää tietoa mm:
Murren Murkina
Zayora's

Potilas

Aurinkoinen lenkki ihanassa talvimaisemassa päättyi eläinklinikalle kun katsoessani Mymmyn iloista menoa olin näkevinäni jotain punaista. Lähemmässä inspektiossa punainen johtui vertavuotavasta tassusta, jonka kynsi sojotti johonkin ihan muualle kuin piti.. Soitto eläinklinikalle ja menoksi.

Myykkeli humautettiin tajuttomaksi (perus butorfanoli+demedetomidiini yhdistelmällä), joka vaikutti hyvin nopeasti. Puudutettu kynsi poistettiin ja potilas pääsi kotiin joulunvärisen tassusiteen kanssa. Mytä ei ole aikaisemmin rauhoitettu, joten oli mielenkiintoista seurata miten se reagoi, varsinkin kun olen juuri käynyt Anestesia ja tehohoito-kurssin koulussa. Tosin oma lemmikki on aina eriasia, migreenikin kolkutteli jo ovella.. No, ainakin tulee nyt omakohtainen kokemus näistä revenneistä kynsistä, jos nyt jotain positiivista tästä haluaa etsiä.

My lepää parhaillaan vällyn alla sohvalla vieressäni (suurempi etäisyys ei kelpaa) ja vaikuttaa vielä aika sekavalta. Lisäksi päässä on pönttö ja jalassa side.

Hyppypomppueläin

Myös Taskis aka Taskueläin on saatu kiinni lumesta nauttimisesta.

Koirat ovat olleet hoidossa yli kolme viikkoa ja ikävä alkaa olla sen mukainen. Tänään Mikrokoira ja Kelju M Kojootti saapuvat kotiin =)

Saaristossa

Saimme väliviikolla kutsun ystäväni mökille viettämään rentouttava alkuviikko. Koirat pääsivät toki mukaan. Mökki sijaitsee Tammisaaren lähellä saaressa, joten koirat saivat vipeltää vapaana koko reissun ajan. Kävimme tallilla katsomassa hevosia kahtena päivänä. Ensimmäisenä päivänä My sai olla mukana tallissa, mutta koska kaikki hevosten liikkeet piti kommentoida haukkuen, pääsi pieni räyhääjä tokana päivänä autosta vain väliaikakävelylle.

Gensea Caddiemaster suhtautui koiriin coolisti.

Hukka löysi paikkansa venematkoille.

My on aloittanut agilitytreenit K9:n riveissä. Olemme treenanneet itsenäistä esteiden suorittamista ja hakemista, keppejä verkoin, pussia ja hyppytekniikkaa. Kontaktit aion opettaa 2on-2off tekniikalla ja laatikon kanssa harjoittelu on jo hyvässä vauhdissa (tosin kaukana valmiista..). Hukkis on päässyt satunnaisesti mukaan, kun mammalla ei ole varaa kahden koiran harrastuksiin :/ Jos kirjoitusinnostukseni palaa jossain vaiheessa, saatte kuulla enemmän agilitytreenien yksityiskohdista.

Kuura koristaa jo maata aamulenkeillä ja pimeä ehtii tulla ennen kuin palaan opinahjostani viihdyttämään nelijalkaisia. Nyt kun vain tulisi sitä lunta!

Hukka ja Hukan purjehdusklubi

Päivitykset ovat viimeaikoine koskeneet lähinnä Mytä, joten nyt väliin yksi, jossa Herra H on pääosassa.

Mitä Hukalle kuuluu? Hukan elämä on tällä hetkellä leppoisan letkeää ja koostuu lähinnä lenkeistä, syömisestä ja laiskottelusta. Hukka-parka ei saanut omaa paikka agilityssä, koska allekirjoittaneen kukkarolle teki niin tiukkaa pelkät Mynkin vuorot, että Hukkis pääsee agilitaamaan vain satunnaisesti. Mutta pääsee kuitenkin, älkää huolestuko ;) Yksinäisiä iltoja varten Hukka on saanut kotiin uuden pedin. Herran arvolle sopivasti pedissä on teksti "Yachting Club, Hampton Beach". Hukka ja Hukan purjehduskerho saavat nautiskella pedin pehmeydestä kun Mymmy ja äippä ovat treenaamassa huonoja kelejä uhmaten.

Hyvinkään ryhmis

Kävimme viime sunnuntaina Mymmelin kanssa Akita ry:n järjestämässä Match showssa Viikissä. My on ollut viimeksi pöydällä kevään pentunäyttelyssä ja seisomistakin ollaan harjoiteltu aika vähän.. hups. Harjoittelimme seisomista ja pöydällä olemista ennen kehää, jolloin My käyttäytyi kuin mikäkin konkari =) Sitten kun vuoromme pienten koirien kehässä koitti My oli jo täysin keskittymiskyvytön. Seisoa My jaksoi ehkä 3 sekuntia kerrallaan, sitten istui ja kun korjasin hyppäsi suoraan ylöspäin.. tätä toistettiin aika monta kertaa ja allekirjoittanuttakin alkoi jo naurattaa moinen riekkuminen. Pöydällä My ei malttanut oikein seisoa, mutta antoi katsoa hampaat ja koplata. Edes-takaisin ravuuttaminen meni todella hyvin ja lopputuloksena saimme punaisen nauhan. Ajattelin tässä vaiheessa että voi ei, ei meillä ole mitään mahiksia punaisten kehässä, mutta My hieman yllätti esittäjänsä. Seiso-istu-pomppu sarja jatkui edelleen, mutta ravuuttamiset meni tosi hyvin ja olimme loppujen lopuksi neljänsiä! Siis pienten (aikuisten!) koirien punaisten neljänsiä! Meille ihan huippu tulos =) Saimme palkinnoksi monta pussillista RC:n koulutusnameja, joka oli paljon parempi paketti meille kuin paremmin sijoittuineiden ruokapussit.


Tänään suuntasimme auton nokan kohti Hyvinkään ryhmistä. Myn debytointi oikeissa kehissä - vähän jännitti :) Paikan päällä My otti hyvin rennosti eikä turhaan hötkyillyt. Tuomarina meillä oli Vilja Klucniece Latviasta. Etukäteen oli jo tiedossa, että hän on hyvin tarkka hampaista. Kierros kehän ympäri muiden kanssa sujui ongelmitta, mutta pöydällä kun tuomari alkoi syynätä hampaita todella tarkasti My hermostui. Hampaat saatiin katsottua, mutta pöydällä olon jälkeen My ei voinut ravata hetkeäkään. My hyppi jatkuvasti ja sain siitä irti ehkä kolme raviaskelta poispäin tuomarista ja kolme tuomariin päin. Teki mieli vajota maanrakoon.. Ravuuttaminen on juuri ollut se meidän vahva alue ja nyt se meni päin mäntyä.. Kehäsihteerin ojentaessa kirkkaanpunaista nauhaa meinasi multa loksahtaa suu auki. Jes jes jes jes :) Lopputuloksena siis ERI ja kilpailuluokan 2. Tuomari kävi vielä sanomassa, että SA:ta ei herunut pitkän rungon takia, mutta pennuille tässä rungossa olisi hyvin tilaa. Hmm. Alla arvostelu.

11 months. Feminine. Correct head proportions. Too low earset. Good neck. Too long in loin. Low tailset. Bi-colour. Starting to change coat, at the moment very soft woolly babycoat dominates. Nice temperament.

Mitä seuraavaksi? My saa viimein kunnon harjauksen kun irtoavaa karvaa ei tarvitse enää säästellä. Jatkamme harjoittelua mätsäreissä ja onneksi myös K9:llä on tiedossa näyttelykoulutusta. Seuraava näyttelykoitos ehkä ensi keväänä, kun uusi turkki on jo toivottavasti koiran yllä.

Kuvan koira liittyy juttuun.