30.10.2011

Saaristossa


Saimme väliviikolla kutsun ystäväni mökille viettämään rentouttava alkuviikko. Koirat pääsivät toki mukaan. Mökki sijaitsee Tammisaaren lähellä saaressa, joten koirat saivat vipeltää vapaana koko reissun ajan. Kävimme tallilla katsomassa hevosia kahtena päivänä. Ensimmäisenä päivänä My sai olla mukana tallissa, mutta koska kaikki hevosten liikkeet piti kommentoida haukkuen, pääsi pieni räyhääjä tokana päivänä autosta vain väliaikakävelylle.

Gensea Caddiemaster suhtautui koiriin coolisti.

Hukka löysi paikkansa venematkoille.


My on aloittanut agilitytreenit K9:n riveissä. Olemme treenanneet itsenäistä esteiden suorittamista ja hakemista, keppejä verkoin, pussia ja hyppytekniikkaa. Kontaktit aion opettaa 2on-2off tekniikalla ja laatikon kanssa harjoittelu on jo hyvässä vauhdissa (tosin kaukana valmiista..). Hukkis on päässyt satunnaisesti mukaan, kun mammalla ei ole varaa kahden koiran harrastuksiin :/ Jos kirjoitusinnostukseni palaa jossain vaiheessa, saatte kuulla enemmän agilitytreenien yksityiskohdista.

Kuura koristaa jo maata aamulenkeillä ja pimeä ehtii tulla ennen kuin palaan opinahjostani viihdyttämään nelijalkaisia. Nyt kun vain tulisi sitä lunta!

17.9.2011

Hukka ja Hukan purjehdusklubi


Päivitykset ovat viimeaikoine koskeneet lähinnä Mytä, joten nyt väliin yksi, jossa Herra H on pääosassa.

Mitä Hukalle kuuluu? Hukan elämä on tällä hetkellä leppoisan letkeää ja koostuu lähinnä lenkeistä, syömisestä ja laiskottelusta. Hukka-parka ei saanut omaa paikka agilityssä, koska allekirjoittaneen kukkarolle teki niin tiukkaa pelkät Mynkin vuorot, että Hukkis pääsee agilitaamaan vain satunnaisesti. Mutta pääsee kuitenkin, älkää huolestuko ;) Yksinäisiä iltoja varten Hukka on saanut kotiin uuden pedin. Herran arvolle sopivasti pedissä on teksti "Yachting Club, Hampton Beach". Hukka ja Hukan purjehduskerho saavat nautiskella pedin pehmeydestä kun Mymmy ja äippä ovat treenaamassa huonoja kelejä uhmaten.




Hyvinkään ryhmis


Kävimme viime sunnuntaina Mymmelin kanssa Akita ry:n järjestämässä Match showssa Viikissä. My on ollut viimeksi pöydällä kevään pentunäyttelyssä ja seisomistakin ollaan harjoiteltu aika vähän.. hups. Harjoittelimme seisomista ja pöydällä olemista ennen kehää, jolloin My käyttäytyi kuin mikäkin konkari =) Sitten kun vuoromme pienten koirien kehässä koitti My oli jo täysin keskittymiskyvytön. Seisoa My jaksoi ehkä 3 sekuntia kerrallaan, sitten istui ja kun korjasin hyppäsi suoraan ylöspäin.. tätä toistettiin aika monta kertaa ja allekirjoittanuttakin alkoi jo naurattaa moinen riekkuminen. Pöydällä My ei malttanut oikein seisoa, mutta antoi katsoa hampaat ja koplata. Edes-takaisin ravuuttaminen meni todella hyvin ja lopputuloksena saimme punaisen nauhan. Ajattelin tässä vaiheessa että voi ei, ei meillä ole mitään mahiksia punaisten kehässä, mutta My hieman yllätti esittäjänsä. Seiso-istu-pomppu sarja jatkui edelleen, mutta ravuuttamiset meni tosi hyvin ja olimme loppujen lopuksi neljänsiä! Siis pienten (aikuisten!) koirien punaisten neljänsiä! Meille ihan huippu tulos =) Saimme palkinnoksi monta pussillista RC:n koulutusnameja, joka oli paljon parempi paketti meille kuin paremmin sijoittuineiden ruokapussit.


Tänään suuntasimme auton nokan kohti Hyvinkään ryhmistä. Myn debytointi oikeissa kehissä - vähän jännitti :) Paikan päällä My otti hyvin rennosti eikä turhaan hötkyillyt. Tuomarina meillä oli Vilja Klucniece Latviasta. Etukäteen oli jo tiedossa, että hän on hyvin tarkka hampaista. Kierros kehän ympäri muiden kanssa sujui ongelmitta, mutta pöydällä kun tuomari alkoi syynätä hampaita todella tarkasti My hermostui. Hampaat saatiin katsottua, mutta pöydällä olon jälkeen My ei voinut ravata hetkeäkään. My hyppi jatkuvasti ja sain siitä irti ehkä kolme raviaskelta poispäin tuomarista ja kolme tuomariin päin. Teki mieli vajota maanrakoon.. Ravuuttaminen on juuri ollut se meidän vahva alue ja nyt se meni päin mäntyä.. Kehäsihteerin ojentaessa kirkkaanpunaista nauhaa meinasi multa loksahtaa suu auki. Jes jes jes jes :) Lopputuloksena siis ERI ja kilpailuluokan 2. Tuomari kävi vielä sanomassa, että SA:ta ei herunut pitkän rungon takia, mutta pennuille tässä rungossa olisi hyvin tilaa. Hmm. Alla arvostelu.

11 months. Feminine. Correct head proportions. Too low earset. Good neck. Too long in loin. Low tailset. Bi-colour. Starting to change coat, at the moment very soft woolly babycoat dominates. Nice temperament.

Mitä seuraavaksi? My saa viimein kunnon harjauksen kun irtoavaa karvaa ei tarvitse enää säästellä. Jatkamme harjoittelua mätsäreissä ja onneksi myös K9:llä on tiedossa näyttelykoulutusta. Seuraava näyttelykoitos ehkä ensi keväänä, kun uusi turkki on jo toivottavasti koiran yllä.

Kuvan koira liittyy juttuun.

5.9.2011

Karvaton karvakaveri

Hukan karvanlähtö on aivan mahdoton prosessi. Irtoava alusvilla jää rastoiksi kiinni päällikarvaan ja koko koira on yhtä takkua. Päätin helpottaa koirasen oloa ja huonoa omatuntoani ajelemalla vähän Hukkiksen turkkia. Tässä lopputulos.

Aika rumahan siitä tuli, mutta kyllä lenkillä oli askel keveämpi ja Hukkis jopa hyppelehti iloisesti menemään. Hukalla on ollut selkäkipua (aristaa tiettyä kohtaa selästä, ei venyttele, ei hyppää jne.), mutta nyt näyttäisi, että ollaan senkin kohdalta voiton puolella. Rimmauksen jälkeen H pääsi pesulle.


Kaikki kuvat Matti Nikunen.

3.9.2011

Syystunnelmia

Vettä sataa ja aamut kylmenevät - varma merkki syksystä, kuten myös yliopiston syyslukukauden alkaminen. Kesä on kulunut mukavasti kauniista ilmoista nauttien ja blogihiljaisuutta viettäen. :P Nyt kun olen itse jälleen palannut opinahjooni syksyn normaalit kuviot pyörähtävät jällleen käyntiin. Viikon parin kuluttua pitäisi alkaa Myn agility (jos vain ihanat agility-vastaavamme antavat meille paikan) ja toko. Hukalle en ole suunnitellut mitään varsinaista harrastusta täksi kaudeksi, mutta satunnaiset agilitytreenit tulevat varmasti kyseeseen. Myn ensimmäinen virallinen näytelmä on parin viikon päästä, joten sitäkin varten ollaan aloitettu treenaamaan mm. käymällä koirataphtumissa totuttautumassa meteliin. Toistaiseksi My tarjoaa paljon mielummin istumista kuin seisomista ja hyppimistä kuin ravaamista, joten työsarkaa on vielä.

My 11 kk

Kävimme ensimmäistä kertaa tutustumassa Myn kanssa agility-esteisiin tänään Ojangossa. Aloitimme suorasta putkesta, jonne My juoksi muutaman harharetken jälkeen. Onneksi sain avustajan mukaan, kiitos M! Parin toiston jälkeen Mymmeli meni jo putkeen minun viereltäni, eikä tarvinnut olla huhuilemassa putken päässä. Kierrätin Mytä hyppyesteiden siivekkeiden ympäri ja otimem myös suoraa hyppyä. Ensimmäisellä kerralla My kiersi esteen, vaikka oli suht lähellä sitä, mutta kun menin itsekin esteen yli aluksi, se hoksasi mitä siltä toivotaan. Ilmavaraa jäi aika paljon n. 20 cm korkeaan esteeseen. Menimme pari kertaa vauva puomin. Vauhdista päätellen olisi hyvä opettaa My pysähtymään kontakteille. Juoksukontakteista voi tulla tämän nakkimakkaran kanssa vähän turhan suuri haaste. Oli todella hauskaa treenata ja My oli todella mukava pieni oppilas =) Kyllä tästä vielä agility-koira tulee! Kuvat M. Nikunen.

Putkeen menee !

Ilmavaraa jäi mukavasti =)


Kontakti vielä toistaiseksi hallussa ;)

6.6.2011

Mökkeilijät

Näitä maisemia kelpaa tähystellä

Hukka löysi pesussa olleen grilliparilan..


Mamman koira <3

My kävi heittämässä talviturkin. Tosin täysin vapaaehtoisesti se vain kahlasi masuun asti, mutta hieman pakotettuna ui muutaman metrin. Kunhan vedet vähän lämpenee voimme alkaa väsyttää pientä koiranpenikkaa myös uinnilla. Nyt yleinen riekkuminen ja pingispallon jahtaus teki tehtävänsä ja neiti kirjava oli aivan väsyksissä mökkipäivän jälkeen. Kiitos kuvista M!

1.6.2011

Kesäkoirat

Naatiskelua partsilla ala Hukka et My.

Herra hormoniturkki saa kesätukan läpi päivinä.



31.5.2011

Canicorssia My-caniinin kanssa

Koiran väsyttäminen, lenkittäminen ja oman kunnon kohotus erityisesti jalkoihin keskittyen => canicross. Canicross tarkoittaa koiran kanssa liikkumista luonnossa painottaen vauhdikasta etenemistä. Canicrossissa koiran pieni koko ei ole ongelma, jonka vuoksi Hukkakin joutunee jossain vaiheessa uhriksi ;)

Hankin jo talvella juoksuvyön, johon saa kätevästi koiran hihnan kiinni ja näin omat kädet vapaaksi. Olemme Myn kanssa satunnaisesti testanneet vyötä jo aikaisemmin, mutta nyt on tarkoitus aloittaa lenkkeily oikein todenteolla kun hauvavauvalla alkaa olla sen verran ikää (8kk) että sitä uskaltaa lenkittääkin. Aloitimme harjoittelun reilun puolen tunnin lenkillä vaihdellen reipasta kävelyä ja juoksemista, koska oma juoksukuntoni lähtee ihan nollasta. Tavoitteena on lähinnä kohottaa kuntoa, joten mitään varsinaisia kilometri- / vauhtitavoitteita meillä ei ainakaan toistaiseksi ole. Lisätietoa esim. Suomen Valjakkourheilijoiden liiton sivuilta.

Juoksuvyömme



Näillä kengillä kelpaa juoksennella

28.5.2011

Ratajuoksija My

video


Kävimme Hukan ja Myn kanssa Hyvinkään vinttikoiraradalla harrastamassa vinttikoiraurheilua. Kumpikin sai juosta käsivieheen perässä etusuoran verran. Tässä Myn tyylinäyte, Hukan tulee vähän myöhemmin. Videoiden kuvaamisesta kiitos Fredik Aspelinille.

10.5.2011

Missä ovat Herra Orava ja Muumi?

Vastaus yllä esitettyyn kysymykseen: hoidossa mummolassa. Allekirjoittaneella on kevään viimeinen rutistus meneillään eli obduktiotenttiin valmistautuminen, joten pienet karvapallot lähtivät riekkumaan vanhempieni huostaan. Olo on kummallinen. Ei tarvitse lähteä aamulla heti ensimmäiseksi ulos ja nukkumaankin voi mennä ilman pihalle raahautumista. Toisaalta keskipäivän pitkät lenkit olisivat nyt nannaa kun ulkona paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta, mutta kaipa se tekee sitä myös kesällä? Tekeehän?

Koiriin kuluttaa päivässä niin paljon aikaa, että sitä ihan ihmettelee, mitä nyt sitten tekisi kun ne eivät koko ajan pyöri jaloissa?

Jotain hyvää yleisen rauhan ja järjestyksen lisäksi karvakuonojen poissaolo sentään on tuottanut: matot ovat lattialla! Eihän siitä taida ollakaan kuin kaksi ja puoli vuotta kun viimeksi ne ovat olleet lattioiden vakituisia asukkaita. Ah!

9.5.2011

Hukka - oman elämänsä harrastuskoira

Tiia Hämäläinen oli ottamassa kuvia kisoista, köhöm, vähän paremmalla kameralla ;) Alla valitut palat pienen agi-pommin otteista radalla. Enjoy!





7.5.2011

Voitto!

Voittajan hymy

Osallistuimme Hukkiksen kanssa Koirakerho K9:n seuranmestaruuskisoihin, jotka pidettiin Koivukylän Koiraharrastajien agilitykentellä. Osallistuimme Supermini-luokkaan, jossa Hukan lisäksi osallistumisoikeus oli myös Lauran Nikillä ja Miinalla :) Hukka voitti luokan! Jes!


Ennen radalle menoa pieni pommipoika meni taas rimoja ali, ihan tavallisilla suorilla hypyillä! ARGH! Radalla sillä ei onneksi ollut aikaa miettiä moista ja ainoa este joka tuotti ongelmia oli erittäin liukas A-este. Tai ainakin Hukan tassut liukuivat siinä.. Este saatiin kuitenkin suoritettua kahteen otteeseen ja tuloksena oli vain viisi virhepistettä. Jeij. Rata oli hyvin suoraviivainen ja helppo muistaa, vaikka silti kadotin koiran yhdessä kohtaa. No, pitäähän sitä jotenkin vaikeutta radan suorittamiseen saada ;) Kuvat Anne Paasikangas.

Tule-tule alas! Hyvä hyvä hyvä!

Kieli keskellä suuta..

Lisää kuvia ilmestyy osoitteeseen hukan.kivat.fi kunhan vaan ehdin käydä ne läpi.

Kesä!

Olen ihan varma, että se on jo täällä: aamulla takki oli aivan liikaa vaikka olimme jo yhdeksältä liikkeellä! Kesä!






Tänään olisi tarkoitus osallistua Hukan kanssa Koirakerho K9:n seuranmestaruuskisoihin, supermini-luokkaan ^^ Meillä on ollut ainakin kolme viikkoa viimeisistä agility-treeneistä, joten käväisimme korkkaamassa HSKH:n treenikauden Ojangossa. Otimme muutaman esteen pätkiä ja A-estettä. Hukka oli ihan tulessa! Paitsi takaa kierroissa joissa meinasi huumorintaju loppua kun koira menee RIMAN ALI! Argh! Saimme lopulta yhden onnistumisen ja palkkasin hurjasti ja kehuin ja lopetimme sen tekemisen siihen :) A:lla ei ollut mitään ongelmaa, vaikka pinta oli puinen ja liukas. SuperHukkis!

Myn kanssa tehtävä listalla on nyt "lukuloman" alettua haukkumattomuus muita koiria nähdessä. Omistan nääs aivan järkyttävän remmirähjääjän. No, vika on yleensä siellä hihnan toisessa päässä joten nyt vaan jäitä hattuun ja kouluttamaan tätä pahaa tapaa pois palkkaamalla hiljaaolemisesta ja kontaktista.