Hukka et My

Potilas

2012-01-31T18:14:00.000+02:00

Aurinkoinen lenkki ihanassa talvimaisemassa päättyi eläinklinikalle kun katsoessani Mymmyn iloista menoa olin näkevinäni jotain punaista. Lähemmässä inspektiossa punainen johtui vertavuotavasta tassusta, jonka kynsi sojotti johonkin ihan muualle kuin piti.. Soitto eläinklinikalle ja menoksi.

Myykkeli humautettiin tajuttomaksi (perus butorfanoli+demedetomidiini yhdistelmällä), joka vaikutti hyvin nopeasti. Puudutettu kynsi poistettiin ja potilas pääsi kotiin joulunvärisen tassusiteen kanssa. Mytä ei ole aikaisemmin rauhoitettu, joten oli mielenkiintoista seurata miten se reagoi, varsinkin kun olen juuri käynyt Anestesia ja tehohoito-kurssin koulussa. Tosin oma lemmikki on aina eriasia, migreenikin kolkutteli jo ovella.. No, ainakin tulee nyt omakohtainen kokemus näistä revenneistä kynsistä, jos nyt jotain positiivista tästä haluaa etsiä.

My lepää parhaillaan vällyn alla sohvalla vieressäni (suurempi etäisyys ei kelpaa) ja vaikuttaa vielä aika sekavalta. Lisäksi päässä on pönttö ja jalassa side.

Hyppypomppueläin

2012-01-27T15:21:00.000+02:00

Myös Taskis aka Taskueläin on saatu kiinni lumesta nauttimisesta.

Koirat ovat olleet hoidossa yli kolme viikkoa ja ikävä alkaa olla sen mukainen. Tänään Mikrokoira ja Kelju M Kojootti saapuvat kotiin =)

Saaristossa

2011-10-30T08:45:00.008+02:00

Saimme väliviikolla kutsun ystäväni mökille viettämään rentouttava alkuviikko. Koirat pääsivät toki mukaan. Mökki sijaitsee Tammisaaren lähellä saaressa, joten koirat saivat vipeltää vapaana koko reissun ajan. Kävimme tallilla katsomassa hevosia kahtena päivänä. Ensimmäisenä päivänä My sai olla mukana tallissa, mutta koska kaikki hevosten liikkeet piti kommentoida haukkuen, pääsi pieni räyhääjä tokana päivänä autosta vain väliaikakävelylle.

Gensea Caddiemaster suhtautui koiriin coolisti.

Hukka löysi paikkansa venematkoille.

My on aloittanut agilitytreenit K9:n riveissä. Olemme treenanneet itsenäistä esteiden suorittamista ja hakemista, keppejä verkoin, pussia ja hyppytekniikkaa. Kontaktit aion opettaa 2on-2off tekniikalla ja laatikon kanssa harjoittelu on jo hyvässä vauhdissa (tosin kaukana valmiista..). Hukkis on päässyt satunnaisesti mukaan, kun mammalla ei ole varaa kahden koiran harrastuksiin :/ Jos kirjoitusinnostukseni palaa jossain vaiheessa, saatte kuulla enemmän agilitytreenien yksityiskohdista.

Kuura koristaa jo maata aamulenkeillä ja pimeä ehtii tulla ennen kuin palaan opinahjostani viihdyttämään nelijalkaisia. Nyt kun vain tulisi sitä lunta!

Hukka ja Hukan purjehdusklubi

2011-09-17T14:56:00.010+03:00

Päivitykset ovat viimeaikoine koskeneet lähinnä Mytä, joten nyt väliin yksi, jossa Herra H on pääosassa.

Mitä Hukalle kuuluu? Hukan elämä on tällä hetkellä leppoisan letkeää ja koostuu lähinnä lenkeistä, syömisestä ja laiskottelusta. Hukka-parka ei saanut omaa paikka agilityssä, koska allekirjoittaneen kukkarolle teki niin tiukkaa pelkät Mynkin vuorot, että Hukkis pääsee agilitaamaan vain satunnaisesti. Mutta pääsee kuitenkin, älkää huolestuko ;) Yksinäisiä iltoja varten Hukka on saanut kotiin uuden pedin. Herran arvolle sopivasti pedissä on teksti "Yachting Club, Hampton Beach". Hukka ja Hukan purjehduskerho saavat nautiskella pedin pehmeydestä kun Mymmy ja äippä ovat treenaamassa huonoja kelejä uhmaten.

Hyvinkään ryhmis

2011-09-17T14:18:00.006+03:00

Kävimme viime sunnuntaina Mymmelin kanssa Akita ry:n järjestämässä Match showssa Viikissä. My on ollut viimeksi pöydällä kevään pentunäyttelyssä ja seisomistakin ollaan harjoiteltu aika vähän.. hups. Harjoittelimme seisomista ja pöydällä olemista ennen kehää, jolloin My käyttäytyi kuin mikäkin konkari =) Sitten kun vuoromme pienten koirien kehässä koitti My oli jo täysin keskittymiskyvytön. Seisoa My jaksoi ehkä 3 sekuntia kerrallaan, sitten istui ja kun korjasin hyppäsi suoraan ylöspäin.. tätä toistettiin aika monta kertaa ja allekirjoittanuttakin alkoi jo naurattaa moinen riekkuminen. Pöydällä My ei malttanut oikein seisoa, mutta antoi katsoa hampaat ja koplata. Edes-takaisin ravuuttaminen meni todella hyvin ja lopputuloksena saimme punaisen nauhan. Ajattelin tässä vaiheessa että voi ei, ei meillä ole mitään mahiksia punaisten kehässä, mutta My hieman yllätti esittäjänsä. Seiso-istu-pomppu sarja jatkui edelleen, mutta ravuuttamiset meni tosi hyvin ja olimme loppujen lopuksi neljänsiä! Siis pienten (aikuisten!) koirien punaisten neljänsiä! Meille ihan huippu tulos =) Saimme palkinnoksi monta pussillista RC:n koulutusnameja, joka oli paljon parempi paketti meille kuin paremmin sijoittuineiden ruokapussit.

Tänään suuntasimme auton nokan kohti Hyvinkään ryhmistä. Myn debytointi oikeissa kehissä - vähän jännitti :) Paikan päällä My otti hyvin rennosti eikä turhaan hötkyillyt. Tuomarina meillä oli Vilja Klucniece Latviasta. Etukäteen oli jo tiedossa, että hän on hyvin tarkka hampaista. Kierros kehän ympäri muiden kanssa sujui ongelmitta, mutta pöydällä kun tuomari alkoi syynätä hampaita todella tarkasti My hermostui. Hampaat saatiin katsottua, mutta pöydällä olon jälkeen My ei voinut ravata hetkeäkään. My hyppi jatkuvasti ja sain siitä irti ehkä kolme raviaskelta poispäin tuomarista ja kolme tuomariin päin. Teki mieli vajota maanrakoon.. Ravuuttaminen on juuri ollut se meidän vahva alue ja nyt se meni päin mäntyä.. Kehäsihteerin ojentaessa kirkkaanpunaista nauhaa meinasi multa loksahtaa suu auki. Jes jes jes jes :) Lopputuloksena siis ERI ja kilpailuluokan 2. Tuomari kävi vielä sanomassa, että SA:ta ei herunut pitkän rungon takia, mutta pennuille tässä rungossa olisi hyvin tilaa. Hmm. Alla arvostelu.

11 months. Feminine. Correct head proportions. Too low earset. Good neck. Too long in loin. Low tailset. Bi-colour. Starting to change coat, at the moment very soft woolly babycoat dominates. Nice temperament.

Mitä seuraavaksi? My saa viimein kunnon harjauksen kun irtoavaa karvaa ei tarvitse enää säästellä. Jatkamme harjoittelua mätsäreissä ja onneksi myös K9:llä on tiedossa näyttelykoulutusta. Seuraava näyttelykoitos ehkä ensi keväänä, kun uusi turkki on jo toivottavasti koiran yllä.

Kuvan koira liittyy juttuun.

Karvaton karvakaveri

2011-09-05T10:39:00.007+03:00

Hukan karvanlähtö on aivan mahdoton prosessi. Irtoava alusvilla jää rastoiksi kiinni päällikarvaan ja koko koira on yhtä takkua. Päätin helpottaa koirasen oloa ja huonoa omatuntoani ajelemalla vähän Hukkiksen turkkia. Tässä lopputulos.

Aika rumahan siitä tuli, mutta kyllä lenkillä oli askel keveämpi ja Hukkis jopa hyppelehti iloisesti menemään. Hukalla on ollut selkäkipua (aristaa tiettyä kohtaa selästä, ei venyttele, ei hyppää jne.), mutta nyt näyttäisi, että ollaan senkin kohdalta voiton puolella. Rimmauksen jälkeen H pääsi pesulle.

Kaikki kuvat Matti Nikunen.

Syystunnelmia

2011-09-03T13:50:00.010+03:00

Vettä sataa ja aamut kylmenevät - varma merkki syksystä, kuten myös yliopiston syyslukukauden alkaminen. Kesä on kulunut mukavasti kauniista ilmoista nauttien ja blogihiljaisuutta viettäen. :P Nyt kun olen itse jälleen palannut opinahjooni syksyn normaalit kuviot pyörähtävät jällleen käyntiin. Viikon parin kuluttua pitäisi alkaa Myn agility (jos vain ihanat agility-vastaavamme antavat meille paikan) ja toko. Hukalle en ole suunnitellut mitään varsinaista harrastusta täksi kaudeksi, mutta satunnaiset agilitytreenit tulevat varmasti kyseeseen. Myn ensimmäinen virallinen näytelmä on parin viikon päästä, joten sitäkin varten ollaan aloitettu treenaamaan mm. käymällä koirataphtumissa totuttautumassa meteliin. Toistaiseksi My tarjoaa paljon mielummin istumista kuin seisomista ja hyppimistä kuin ravaamista, joten työsarkaa on vielä.

My 11 kk

Kävimme ensimmäistä kertaa tutustumassa Myn kanssa agility-esteisiin tänään Ojangossa. Aloitimme suorasta putkesta, jonne My juoksi muutaman harharetken jälkeen. Onneksi sain avustajan mukaan, kiitos M! Parin toiston jälkeen Mymmeli meni jo putkeen minun viereltäni, eikä tarvinnut olla huhuilemassa putken päässä. Kierrätin Mytä hyppyesteiden siivekkeiden ympäri ja otimem myös suoraa hyppyä. Ensimmäisellä kerralla My kiersi esteen, vaikka oli suht lähellä sitä, mutta kun menin itsekin esteen yli aluksi, se hoksasi mitä siltä toivotaan. Ilmavaraa jäi aika paljon n. 20 cm korkeaan esteeseen. Menimme pari kertaa vauva puomin. Vauhdista päätellen olisi hyvä opettaa My pysähtymään kontakteille. Juoksukontakteista voi tulla tämän nakkimakkaran kanssa vähän turhan suuri haaste. Oli todella hauskaa treenata ja My oli todella mukava pieni oppilas =) Kyllä tästä vielä agility-koira tulee! Kuvat M. Nikunen.

Putkeen menee !

Ilmavaraa jäi mukavasti =)

Kontakti vielä toistaiseksi hallussa ;)

Mökkeilijät

2011-06-06T16:21:00.008+03:00

Näitä maisemia kelpaa tähystellä

Hukka löysi pesussa olleen grilliparilan..

Mamman koira <3

My kävi heittämässä talviturkin. Tosin täysin vapaaehtoisesti se vain kahlasi masuun asti, mutta hieman pakotettuna ui muutaman metrin. Kunhan vedet vähän lämpenee voimme alkaa väsyttää pientä koiranpenikkaa myös uinnilla. Nyt yleinen riekkuminen ja pingispallon jahtaus teki tehtävänsä ja neiti kirjava oli aivan väsyksissä mökkipäivän jälkeen. Kiitos kuvista M!

Kesäkoirat

2011-06-01T15:53:00.008+03:00

Naatiskelua partsilla ala Hukka et My.

Herra hormoniturkki saa kesätukan läpi päivinä.

Canicorssia My-caniinin kanssa

2011-05-31T15:20:00.007+03:00

Koiran väsyttäminen, lenkittäminen ja oman kunnon kohotus erityisesti jalkoihin keskittyen => canicross. Canicross tarkoittaa koiran kanssa liikkumista luonnossa painottaen vauhdikasta etenemistä. Canicrossissa koiran pieni koko ei ole ongelma, jonka vuoksi Hukkakin joutunee jossain vaiheessa uhriksi ;)

Hankin jo talvella juoksuvyön, johon saa kätevästi koiran hihnan kiinni ja näin omat kädet vapaaksi. Olemme Myn kanssa satunnaisesti testanneet vyötä jo aikaisemmin, mutta nyt on tarkoitus aloittaa lenkkeily oikein todenteolla kun hauvavauvalla alkaa olla sen verran ikää (8kk) että sitä uskaltaa lenkittääkin. Aloitimme harjoittelun reilun puolen tunnin lenkillä vaihdellen reipasta kävelyä ja juoksemista, koska oma juoksukuntoni lähtee ihan nollasta. Tavoitteena on lähinnä kohottaa kuntoa, joten mitään varsinaisia kilometri- / vauhtitavoitteita meillä ei ainakaan toistaiseksi ole. Lisätietoa esim. Suomen Valjakkourheilijoiden liiton sivuilta.

Juoksuvyömme

Näillä kengillä kelpaa juoksennella

Ratajuoksija My

2011-05-28T16:54:00.011+03:00

Kävimme Hukan ja Myn kanssa Hyvinkään vinttikoiraradalla harrastamassa vinttikoiraurheilua. Kumpikin sai juosta käsivieheen perässä etusuoran verran. Tässä Myn tyylinäyte, Hukan tulee vähän myöhemmin. Videoiden kuvaamisesta kiitos Fredik Aspelinille.

Missä ovat Herra Orava ja Muumi?

2011-05-10T13:22:00.005+03:00

Vastaus yllä esitettyyn kysymykseen: hoidossa mummolassa. Allekirjoittaneella on kevään viimeinen rutistus meneillään eli obduktiotenttiin valmistautuminen, joten pienet karvapallot lähtivät riekkumaan vanhempieni huostaan. Olo on kummallinen. Ei tarvitse lähteä aamulla heti ensimmäiseksi ulos ja nukkumaankin voi mennä ilman pihalle raahautumista. Toisaalta keskipäivän pitkät lenkit olisivat nyt nannaa kun ulkona paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta, mutta kaipa se tekee sitä myös kesällä? Tekeehän?

Koiriin kuluttaa päivässä niin paljon aikaa, että sitä ihan ihmettelee, mitä nyt sitten tekisi kun ne eivät koko ajan pyöri jaloissa?

Jotain hyvää yleisen rauhan ja järjestyksen lisäksi karvakuonojen poissaolo sentään on tuottanut: matot ovat lattialla! Eihän siitä taida ollakaan kuin kaksi ja puoli vuotta kun viimeksi ne ovat olleet lattioiden vakituisia asukkaita. Ah!

Hukka - oman elämänsä harrastuskoira

2011-05-09T15:25:00.008+03:00

Tiia Hämäläinen oli ottamassa kuvia kisoista, köhöm, vähän paremmalla kameralla ;) Alla valitut palat pienen agi-pommin otteista radalla. Enjoy!

Voitto!

2011-05-07T18:47:00.007+03:00

Voittajan hymy

Osallistuimme Hukkiksen kanssa Koirakerho K9:n seuranmestaruuskisoihin, jotka pidettiin Koivukylän Koiraharrastajien agilitykentellä. Osallistuimme Supermini-luokkaan, jossa Hukan lisäksi osallistumisoikeus oli myös Lauran Nikillä ja Miinalla :) Hukka voitti luokan! Jes!

Ennen radalle menoa pieni pommipoika meni taas rimoja ali, ihan tavallisilla suorilla hypyillä! ARGH! Radalla sillä ei onneksi ollut aikaa miettiä moista ja ainoa este joka tuotti ongelmia oli erittäin liukas A-este. Tai ainakin Hukan tassut liukuivat siinä.. Este saatiin kuitenkin suoritettua kahteen otteeseen ja tuloksena oli vain viisi virhepistettä. Jeij. Rata oli hyvin suoraviivainen ja helppo muistaa, vaikka silti kadotin koiran yhdessä kohtaa. No, pitäähän sitä jotenkin vaikeutta radan suorittamiseen saada ;) Kuvat Anne Paasikangas.

Tule-tule alas! Hyvä hyvä hyvä!

Kieli keskellä suuta..

Lisää kuvia ilmestyy osoitteeseen hukan.kivat.fi kunhan vaan ehdin käydä ne läpi.

Kesä!

2011-05-07T10:34:00.007+03:00

Olen ihan varma, että se on jo täällä: aamulla takki oli aivan liikaa vaikka olimme jo yhdeksältä liikkeellä! Kesä!

Tänään olisi tarkoitus osallistua Hukan kanssa Koirakerho K9:n seuranmestaruuskisoihin, supermini-luokkaan ^^ Meillä on ollut ainakin kolme viikkoa viimeisistä agility-treeneistä, joten käväisimme korkkaamassa HSKH:n treenikauden Ojangossa. Otimme muutaman esteen pätkiä ja A-estettä. Hukka oli ihan tulessa! Paitsi takaa kierroissa joissa meinasi huumorintaju loppua kun koira menee RIMAN ALI! Argh! Saimme lopulta yhden onnistumisen ja palkkasin hurjasti ja kehuin ja lopetimme sen tekemisen siihen :) A:lla ei ollut mitään ongelmaa, vaikka pinta oli puinen ja liukas. SuperHukkis!

Myn kanssa tehtävä listalla on nyt "lukuloman" alettua haukkumattomuus muita koiria nähdessä. Omistan nääs aivan järkyttävän remmirähjääjän. No, vika on yleensä siellä hihnan toisessa päässä joten nyt vaan jäitä hattuun ja kouluttamaan tätä pahaa tapaa pois palkkaamalla hiljaaolemisesta ja kontaktista.

Nutro Puppy Show

2011-04-16T16:27:00.003+03:00

Lähdimme aamulla Myn kanssa bussi+junalla kohti Messukeskusta ja Nutro Puppy Show:ta. Myn eka pentunäyttely! Hui! Tavoitteenammehan oli, että My ei pure tuomaria ja käyttytyy edes jollain tavalla asiallisesti. Olemme treenanneet seisomista vaikk kuinka, mutta Myn mielestä kaikista parasta on kun yksikään tassu ei tavoita maan pintaa..

Tuomarina meillä oli Jussi Liimatainen, joka oli todella mukava. Kehän kiertäminen ravilla oli aika haasteellista, mutta askellaji onneksi pysyi pääosin siinä toivotussa. Pöydällä My oli ihan ok, vaikka olisi paljon parannettavaa vielä. Antoi katsoa hampaat eikä Liimatainen joutunut hampaiden uhriksi :) My antoi hyvin tuomarin kopeloida ja lopun seisottelutkin menivät.. no, ok. Alla arvostelu.

"Hieman pitkärunkoinen narttu. Hyvänmallinen pää. Kauniit silmät ja korvat. Kehittymätön etuosa ja rintakehä. Pitkä lanne. Erinomaiset raajat ja käpälät. Erinomainen takaosa. Korkeat etuliikkeet. Kaunis väri. Viehättävä luonne."

Eli siis My muistuttaa mäyräkoiraa ja sillä ei ole etuosaa. Mut muuten hyvä :) Etuosa varmastikin vielä kehittyy iän mukana, mutta tuo pitkärunkoisuus on vähän haastava asia kun koiran pitäisi olla neliö. No. Katsotaan jos vaikka My jaksaisi kasvatella niitä jalkojaan vielä pikkiriikkisen edes.

Kaiken kaikkiaan jäi kuitenkin tosi hyvä fiilis ja tästä on kiva jatkaa.

Uupunut kauneuskilpailija

Jemma

2011-03-19T18:16:00.007+02:00

Kävimme leikkimässä Jemma-portugeesipennun kanssa. Jemma oli mennyt jo Mystä ohi, vaikka ei taida olla kuin 3 kk vanha. Myös Cami oli mukana, mutta Cami on liian arvokas neito osallistumaan riemuidioottien riekkumiseen :)

Jem Jem

Hiljaisuutta harjoittelun vuoksi

2011-03-19T17:49:00.009+02:00

My 5,5 kk

Pahoittelen pitkää hiljaisuutta, olen itse ollut kolme viikkoa harjoittelussa (vielä viikko jäljellä) ja koirat ovat olleet milloin missäkin, mukana tai hoidossa siskollani. Viime viikolla olimme Myn kanssa Orimattilassa aiheuttamassa pahennusta Sofin ja Lyran kanssa. Myllä oli oikein iso-koira-bootcamp kun se ei oikein perusta isoista koirista. Ei se niihin ole päässyt kovin paljoa tutustumaankaan, joten taas voidaan osoittaa sormella sitä hihnan toisessa päässä kulkijaa.. :)

Viikon aikana kävimme joka päivä vähintään tunnin metsälenkillä. Nautimme auringosta, lumesta ja hyvästä seurasta. My seurasi Lyraa ihaillen ja apinoi sen tekemisiä. Varsinaista fanitusta.
Myn maitokulmurit ovat aiheuttaneet päänvaivaa viime aikoina. Nyt ainoastaan yksi yläkulmuri on sitkeästi vielä kiinni, mutta sekin heiluu aavistuksen. Operoimme muutaman muun irti Sofin kanssa, jotta varsinkin alakulmureilla olisi mahdollisuus asettua oikeille paikoilleen. Huoh, näiden pikku koirien kanssa.. onko kellään ollut pientä koiraa jonka maitokulmurit ovat lähteneet ilman omistajan stressiä?

Uimailua

2011-02-18T13:00:00.005+02:00

Osallistuimme Myn kanssa Koirakerho K9:n kylpyläreissulle Hyvinkään koirakylpylään. Aluksi Myllä oli uimaopettaja tukena ja turvana, koska neiti otti ensi kertaa elämässään kosketusta uimiseen. Ensimmäiset ratauinnin suorat menivät sellaisella vauhdilla, että My olisi isommatkin mukana olleet vesipedot peitonnut. Muutaman kierroksen ja yhden ilman liivejä uinnin jälkeen pikku penneli kuitenkin hyytyiä ja pääsi suihkuun muita aikaisemmin. My ei varsinaisesti riehaantunut uinnista, muttei sitä tuntunut vihaavankaan, joten menemme varmasti uudelleenkin. Kaikkeen sitä pieni koira voikin joutua mukaan. Päivä oli muutenkin vaiheikas, kun kävimme hakemassa rabiesrokotuksen, josta My sai slaagin. Onneksi se leppyi nopeasti saatuaan herkkuja. My painaa nyt 3,3 kg ja on pari päivää alle 5kk ikäinen :)

Kylpyläpäivänä My joutui tekemään yhteensä neljä bussimatkaa sekä kaksi metro- ja junamatkaa. Junassa konnari kävi silittämässä söpöä pikku penneliä ;) Mylle muut koirat ovat vielä aika iso pala purtavaksi. Sofin ja Emmin koirat se on jo tavannut, mutta nyt piti taas haukkua vähän aikaa, ihan varmuuden vuoksi, ennen kuin kävi toteamassa et hei näit kivoja nää olikin :)

My ja kaksi isoa hirmua (?)

Pelastusliivit olla pitää

Yleistä säätöä ja hulinaa

Kiitos kuvista Sofi!

Viikko Myn kanssa

2011-01-20T15:16:00.004+02:00

Hukka pääsi hermolomalle, joten taloa ovat asuttaneet vain minä ja My. My on oikeasti aika kiva koira, varsinkin kun sen kanssa on kahdestaan. Remmissä se ei vedä kuin välillä (Hukan kanssa riekkuu koko ajan) ja muutenkin on paljon enemmän koiriksi.

Olemme tehneet sään salliessa pitempiä lenkkejä joilla My on saanut olla irti. On ilo huomata, että se tulee kutsuttaessa luokse myös yksin ollessaan (eikä vain apinoi Hukkaa) ja on muutenkin kiinnostunut missä mamma menee. My jopa ohitti irti ollessaan kaksi ihmistä ilman, että korvaansa lotkautti :) Miinuksena tosin, että My oppi hyppäämään sänkyyn ja järsi yhdet kengät käyttökelvottomiksi.. no, kuka ne jätti esille niin. Itseään saa syyttää.

Myn bravuuri, mangustitähystys :)

Pieni pomppiva pallo

2011-01-12T17:38:00.007+02:00

Tätä vähän jo ehdin lupaillakin, eli tässä videomateriaalia maanantain agilitystä. Käytin ekaa kertaa ever videonmuokkaus ohjelmaa, joten antakaan anteeksi tönkköys ja tylsyys, keskittykää pieneen otukseen joka puikkelehtii radalla. Sen punapipoisen voi unohtaa ;) Kiitos videosta Laura!

Vuoden eka postaus

2011-01-10T19:21:00.006+02:00

Koska muut niin mekin.. eli siis aloin pohdiskella tavoitteita täksi vuodeksi meidän poppoolle. Aloitetaan nuorimmasta:
- Myn tavoitteena on debytoida näytelmät ja olla purematta tuomaria. Aloitamme myös seuraavana syksynä agilityn alkeita, rajoitetusti tottakai. Myös tottista on tarkoitus alkaa treenata kunnolla. Sisäsiisteys olis kiva.
- Hukan tavoitteena on oppia pujottelukepit. Hmm... olisiko muuta? Tokon alokasluokan liikkeet voisivat myös olla tällä listalla. Kisoissa starttaamisesta en vielä haaveile, mutta jos saisimme liikkeiden opettelun edes aloitetuksi, olisi jo hyvä meiltä.
- Omat tavoitteet: Opiskelussa saada kandin paperit, koiriin liittyen oppia paremmaksi ohjaajaksi, niin agilityssä kuin tottiksessa. Lisäksi enemmän treenausta per viikko ja tavoitteisiin tosissaan pyrkiminen. Treenien suunnittelu etukäteen. Eiköhän se riitä, pitää yrittää olla realistinen.

Aloitimme agilityn Hukan kanssa tältä vuodelta itsenäisellä treenillä. Harjoittelimme pientä radan pätkää, jossa oli myös A mukana. A:n jälkeen oli hyppy jolta piti kääntää seuraavalle suht jyrkästi. Hukka on siitä helppo ohjattava, että se on uskomattoman hidas A:lla, joten sen jälkeen mulla on hyvin aikaa unohtaa rata pari kertaa ennen kuin pitää olla kiirehtimässä. Mitenköhän mulle käy Myn kanssa... voih. Joka tapauksessa treeneistä jäi tosi hyvä maku!

Tokat treenit oli taas Emmin johdolla, meitä oli jopa kaksi koirakkoa paikalla. Harjoittelimme pitkää rataa, jossa teimme mm. jaakotusta, persjättöjä ja Hukka sai ensi kosketuksensa okseriin. Lisäksi otin sillä yksittäisenä 25 cm korkeaa hyppyä kun normaalisti menemme 20 cm. Hienosti pölähti yli, mutta koska 35 cm tuntuu lähes mahdottomuudelta, otamme jatkossakin hypyt 20 senttisinä. 25 senttisestä voi Hukan mielestä mennä myös esim. ali, eikä tarvitse kuin päätä vähän kumartaa.. Hauskat treenit oli, Laura otti sähläyksemme videolle jonka toivottavasti saan jossain vaiheessa yleiseen ihailuun. :)

Kuinka monta kuvaa pitää ottaa, jotta saa yhden profiilikuvan 3,5 kk ikäisestä pennusta (jossa näyttelyhihna on väärällä puolella)? Myn tapauksessa 31 kpl.

Hauskaa Uutta Vuotta!

2010-12-31T14:50:00.001+02:00

Paukkupakkasilla...

2010-12-28T20:05:00.014+02:00

..pitää pukeutua eskimoiksi. Tässä taidonnäyte -30 pakkasasteesta.

Ulkoiluttajan pukeminen menee vuosien kokemuksilla, vaikka aina sekään ei riitä. Karvapallojen tamineisiin kuuluvat takit ja tossut. Jopa My menee tossuissa tyytyväisenä, kunhan vähän harjoitin lahjontaa ensimmäisellä kerralla.

Vietimme joulun Tahkolla isolla porukalla. Mukana oli valtavasti ihmisiä ja viisi koiraa. Onneksi koirista suurin osa oli pieniä :) Tyypit suhtautui tilanteeseen hyvin sopeutuvasti ja kaikki olivat aina iloisia kun muuan My sammui hetkeksi. Kenestäkään ei onneksi tehty rukkasia. Näissä maisemissa kelpasi kyllä lenkkeillä.

Joulukoirat

2010-12-28T19:39:00.005+02:00

Uusi lelu

2010-12-20T15:59:00.006+02:00

Kuva lainattu.

Viime yönä totesin Myn jäystämisen lähteneen käsistä: vuorossa oli mun sänky :/ Kiva herätä siihen et joku yrittää silputa petiä alta.

Myltähän ei edes hampaat ole vielä lähtemässä, mutta kaikkea pitää purra, jäystää ja nakertaa. No, ennen kuin pahempaa tuhoa on saatu aikaan yritän puuttua asiaan. Kaikenmaailman purutikkuja on meillä jatkuvasti saatavilla, mutta ne eivät tunnu olevan tarpeeksi. Kun mikään ei riitä, turvauduin Dog & Go:n Rubber Dental Chewhun. Ainakin tänään se on ollut hittilelujen hittileju :) Koska olen vielä niin amatööri kahden koiran omistamisessa, tein klassisen virheen eli ostin vain yhden. Kinahan siitä saatiin aikaan.

Pakkauksen mukaan renkaan pitäisi pomppia, kellua, hieroa ikeniä ja puhdistaa suuta kivan pureskelun ohessa. Tuoksuna on vanilja. Aiheeseen liittyvä video. (Oli vähän teknisiä ongelmia.)

Joskus vaan uuvuttaa..

2010-12-19T15:36:00.003+02:00

Kolmekuinen lihapulla

2010-12-17T14:10:00.004+02:00

My-makkara on nyt sitten kokonaiset 3kk vanha. Kohtahan se on jo aikuinen :) Kävimme tänään hakemassa eläinlääkäriltä asiaankuuluvan rokotteen. My ei rokotusta huomannut kun sillä oli niin kiire pistellä nappuloita poskeensa. My-pikkulihapulla painaa jo hurjat 2,1 kg (jota herra H ei oikein arvosta..) ja korkeus 20 cm (Hukka 1,5 kg, 20,5 cm). Myn muita saavutuksia tältä päivältä: kahdet pissat ulos, lukemattomat sisälle, mamman käteen ensimmäinen puremisesta aiheutunut haava ja vessapaperirullan silppuaminen. Innolla odotamme jatkoa tälle listalle. Kävimme myös hakemassa vähän vaatetusta ulkoiluttajalle EKYn kerhohuone Kuopiosta. Myn debytointi Kuopiossa meni hyvin, paljon tuli rapsutuksia ja kokemus taisi olla kaikinpuolin positiivinen.

Mörssäri My

Treeniä treeniä

2010-12-15T14:19:00.005+02:00

Maanantain agiliidoissa harjoittelimme putken pään ohituksia ja pakkovalssia. Kaksi u-putkea oli radalla vierekkäin ja koira piti saada oikeaan putkeen vaikka toinen saattoikin olla houkuttelevampi. Kouluttajan ohjeistuksilla sain Hukan menemään sinne minne halusin ja pakkovalssikin onnistui kunhan olin itse edes jollain tapaa oikeassa paikassa. Mulle tuottaa kyllä nää yli kymmenen esteen yhdistelmät ongelmia kun unohdan vähintään kerran radan. Hohhoijaa. Onneksi koira osaa vaikkei ohjaaja puolet ajasta tiedä mitä pitikään tehdä.

Myn kanssa on treenattu seisomista sekä kaksi tassua kirjan päälle -temppua. Eikös ole parempi aloittaa sellaisilla harjoituksilla, joilla ei ole tulevaisuudessa niin väliä? Hukan kanssa olemme harjoitelleet yhtä hyödyllistä temppua eli tassun antamista. Olemme aika vaiheessa sen kanssa, mutta nyt siis H läppää kättäni tassullaan kun ojennan käteni sen ulottuville. Kyllä näistä vielä sirkuskoiria tulee ;)

Hukka 2 vuotta! ja muita kuulumisia

2010-12-13T12:12:00.006+02:00

Hukka täytti viime tortaina (9.12) kokonaiset kaksi vuotta! Mamman pikkupoika on nyt sitten aikuinen :) Tätä ei tosin käytöksessä huomaa. :D Synttärisankari nautti päivästä pääasiassa nukkuen ja nakkeja mutustellen. Sunnuntaina suuntasin turistiksi messariin Voittaja näyttelyyn. Pääasiassa vietin aikaa Dallukehällä, mutta tulipahan vähän shoppailtuakin. Löysin viimein pitkät nahkahihnat dogeille. On näitä etsittykin. Vaikka moni hihna on pitkä ja kapea, voi lukko olla todella iso ja painava. Nyt löytyi viimein pienillä lukoilla varustetut hihnat. Hukka sai uuden Yap-pedin, koska My on ottanut harrastuksekseen vanhan karvalakin silppuamisen. Peti on nyt sitten jäähyllä. Myn mielestä uuteen petiin olisi mahtunut kaksi pikkypystistä..

Lopputulos

Myn kanssa olemme aloittaneet naksutinkoulutuksen alkeet. Ehdollistin sitä naksuttimeen parina päivänä, jonka jälkeen siirryimme ekaan juttuun: seisomiseen. My tarjoaa mieluiten istumista, joten jokin muu piti valita ekaksi jutuksi. Kontakti olisi ollut Mylle aika vaikea, koska se ei sitä ole hiffannut. My keksi tosi nopsaan mistä on kyse ja saimme tosi monta onnistunutta toistoa putkeen. Katsotaan mitä otetaan seuraavaksi. Koirien lenkittäminen erikseen on kait tuottanut vähän tulosta, vaikka enpä tiedä. Erikseen ne menee tosi hyvin, mutta kun ottaa ne samaan aikaan (suurin osa päivän lenkeistä on tälläisiä) ne alkavat meuhkaamaan ja My rakastaa roikkua Hukan hihnassa. Argh!

Koska My on niin suulas ja tykkää haukkua kaikki vastaan tulevat isot koirat, lähdimme tapaamaan Lyraa ja Torstenia. Aluksi My haukkui kummankin, mutta oli kuitenkin kiinnostunut menemään lähemmäs. Kävelimme yhdessä ja My tottui kavereihin. Kehuin ja palkkasin kun pikku nakkimakkara oli hiljaa tai meni itse katsomaan lenkkikavereitaan. Onneksi meillä on näitä tuttuja, turvallisia isoja koiria ystäväpiirissä, muuten en tietäisi miten saisin totutettua Myn niihin. My on muutenkin epäluuloinen muita koiria kohtaan, joten ahkera sosiaalistaminen jatkuu kyllä koko nuoruusiän.

Koiraihmiset

2010-12-10T15:20:00.004+02:00

Alkoi ottaa jo aivoon sen verran, että pitää kyhätä aiheesta blogipostaus.. Onko kukaan muu törmännyt siihen, että kun lenkität pentua, kaikki vastaan tulevat koiraihmiset haluavat jakaa sinulle neuvojaan koiran pidosta/koulutuksesta/kaikesta mahdollisesta? Veikkaan, että kaikki.

Päivän paras oli, että pentu pitää heti viedä ekan rokotuksen jälkeen koirapuistoon, jotta se ei ala räksyttämään muille koirille. Haluaisin tästä tieteellistä näyttöä, kiitos! Joo, on todellakin hyvä sosiaalistaa pentua, mutta mielestäni koirapuisto ei ole paikka siihen, ainakaan vielä. Oma mielipiteeni on, että koirapuistoa kannattaa vielä toistaiseksi välttää ja keskittyä lähinnä tuttuihin koirakavereihin, joista voi olettaa, että pennun saamat kokemukset ovat positiivisia. Samainen koiran ulkoiluttaja ajatteli ilmeisesti, että on ihan ok antaa koiransa seurata Mytä, vaikka My selvästi pyrki siitä kauemmaksi. Joo, pakottamallahan se pentu oppii, ettei muille tartte räksyttää. HUOH!

Lisäksi on toki ihanaa, että kaikki kokevat tarvettä pysähtyä silittämään. Ei tarvitse sitten ihmetellä, kun mun koirat eivät osaa ohittaa :) Onneksi suurin osa ihmisistä jättää meidät koirineen rauhaan, kun kertoo, ettei pennulla ole vielä rokotuksia. Vaikka toki silti tiettyjä koiria tapaamme, on pääasia ettei asiasta tarvitse jäädä väittelemään.

Koiraihmiset voisivat panostaa kohteliaisuuteen siinä, että kysyisivät saako tulla tervehtimään ja jos vastaa ei, uskoisivat. Muuan tätikin suivaantui, kun olin ulkoiluttamassa vanhempieni koiria, enkä halunnut, että hänen mustinsa tulee iholle. Täti suuttui kun hänen koiransa ei kelvannut meille, olihan se kuulemma ihan rotukoira :) No, yritin siinä vähän perustella, että kun nämä eivät ole minun koiriani niin en halua ottaa riskejä. Vähän kyllä nauratti jälkeenpäin :D Vai että ihan rotupiski :)

Mutta elämä on, ja pitäisi kait muuttaa johonkin pöpelikköön jos haluaa välttyä tältä kaikelta. Rauhallisia ulkoiluhetkiä kaikille!

Ulkoilua lumisissa merkeissä

2010-12-01T14:26:00.010+02:00

Pikkusisko ja Isoveli

Mistä tää kaikki lumi tuli?

Uskomatonta miten lyhyitä päivät nyt ovat. Jos menee ulos kahdentoista aikaan saattaa olla juuri ja juuri niin paljon valoa, että saa napsaistua pari kuvaa karvanaamoista. Tänään oli vähän lauhempaa joten takit jätettiin kotiin ja menimme peuhaamaan läheiselle aukiolle.

Kuten kuvista on nähtävissä, myös yhteistä leikkiä viriteltiin :) Hukka kutsui Mytä tarmokkaasti leikkiin ja mm. hippaa harrastettiin. Sisällä leikit ovat enemmän sitä, että maataan vierekkäin ja mittaillaan kenellä on isoin suu. Olen niin iloinen, että nämä kaksi tulevat toimeen ja niistä on seuraa toisilleen!

Joku on tainnut maistella lunta..

Tutustumassa pitkäkoipisiin

2010-11-30T17:40:00.011+02:00

Suuntasimme auton nokan tänään kohti Munkkaa Emmimemmiä ja hippettejä katsomaan. Kamala uurastus vaaditaan näillä pakkasilla itsensä ja koirien pukemiseen, huh! Myllä oli yllä villapaita ja takki, mutta silti pientä paleli :(

Moa

Moa on alle viikon Mytä vanhempi pieni whippetin alku, josta olisi kovin kätevää tulla Myn leikkikaveri kun neidit ovat niin saman ikäisiä. Moa vaan on aika paljon isompi ja vauhdikkaampi kuin My, joten katsotaan :) Nyt Moan meno oli Mylle vielä liian hurjaa, tosin kyllä sit Moaa oli pariin otteeseen hyvä vähän läpsiä. Hukka oli mukana sosiaalistamassa Moaa ja toimi ihan hyvin roolissaan. Moa ei sitä paljon kiinnostanut, mutta Moa sai kuitenkin haistella ja melkein maistellakin Hukkaa.

Moa ja My

Moa ihmettelee karvapalloja jotka tonkii joka paikkaa..

Hukka-setä

Karvapallot

Sosiaalistamista

2010-11-26T18:46:00.008+02:00

Kävimme Annella ja Camilla kylässä eilen. Cami on luottokoirani sosiaalistamisessa, koska Cami ei varmasti tee pahaa kärpäsellekään ja lähinnä ehkä itse menee pakoon :D Taas siis kiusattiin Cami-rukkaa ällöttävällä pennulla. Camia ei oikein kiinnostanut riiviö, ja aluksi ulkona My haukkui taukoamatta ja ajoi Camia takaa.. Sisällä pentu vähän rauhoittui ja Cami vietti suurimman osan ajasta sohvalla kun pentu touhusi.

Tänään kävimme tapaamassa toista luottokoiraa setä-Torstenia. Tapasimme Sofin ja Torstenin Purinan pihalla ja setä-koira kertoi pennelille, että isot koirat ovat harmittomia ja jopa kivoja. My uskaltautui alun epäluulojensa jälkeen syömään nappuloita ihan Torspan nenän vieressä. Kävelimme pienen lenkin yhdessä.

Nyt on ollut niin kylmä, ettei sisäsiisteysopettelusta tule yhtään mitään. Pakkaset tulivat kyllä pahimpaan aikaan. Lisäksi pikku ADHD pissaa sisälle niin lukuisia kertoja päivässä, että päätin varata ajan eläintohtorille. Kävimme tänään vastaanotolla ja huomenna saamme viljelyn tulokset. Kallista tämä vainoharhailu, mutta haluan varmistaa, ettei kyse ole infektiosta. :)

Iso ja pieni

Yksin olot ovat nyt sujuneet ihan mallikkaasti. Labratöiden vuoksi hauvat ovat olleet päivittäin 3-4 tuntia keskenään kotona. Lähtiessä eikä palatessa ole kuulunut pihaustakaan. Talkkari myös kommentoi, ettei ole kuullut mitään mekkalointia. Jotta pääsisimme Hukan kanssa pian agilitytreeneihin, olen alkanut pitää Mytä myös ihan yksin sen aikaa kun käymme Hukan kanssa lenkillä. Hyvin on pentu siihenkin suhtautunut. On se vaan aika mussu vaikka kamala riiviö onkin. Pohdin olisiko siihen sekoitettu salaa vähän ärrieriä ;)

My

2010-11-22T16:44:00.005+02:00

Nyt on jo pari yötä talossa ollut uuden uutukainen kleinspitz-tyttö My. My eli Kastanjan Gemma haettiin Porista lauantaina. Kotimatka sujui todella hienosti ilman mitään piippauksia. Sen jälkeen onkin sitten ääntä pennusta lähtenyt vaikka muille jakaa :D Pikkuinen mm. ulvoo yöllä kun kaikki ei ole hänen mieleensä.

Pikku monsterin kanssa on aloitettu hihnassa kävelyn alkeet. Parin tunnin yksin olo sujuu jo ilman konserttia, kunhan ei tarvitse olla teljettynä pentuaitaukseen. Koska tästä neidistä olisi tarkoitus kasvaa huomattavasti Hukkaa isompi, on ostoslistalla lemmikkiportti, jolla voisi tarvittaessa teljetä karvatassut eri osiin asuntoa. Hukka odottelee sitä jo kovasti ;)

Isoveli on suhtautunut pienokaiseen nyrpistellen, mutta tuntuu hetkittäin jo sietävän sitä. Ulkona ei ole ongelmaa, mutta sisällä Hukka ei oikein pidä turhan innokkaan Myn leikeistä.

Palloilua

2010-11-14T13:00:00.008+02:00

Viime aikoina on satanut niin usein, että tämän päiväinen valoilmiö sai meidät Hukan kanssa ryömimään ulos kolostamme silmät puoliksi ummessa. Ah aurinko!

Ja sitten takaisin paton tehtävien pariin...

Ihana, ihana syyssää

2010-11-12T19:13:00.005+02:00

Tottiskin voi olla välillä extreme-urheilua. ;) Märkä oppilas

Harjoittelimme tänään sateessa ja viimassa kaukojen alkeita. Teimme H:n kanssa istu-maa yhdistelmiä. Seuraavaksi sitten siitä vielä ylös istumaan. Palkkasin eka pelkästä istumisesta, jotta saatiin edes jotain aikaan kun H lähinnä hypähteli ja teki kaikkea mahdollista muuta kuin istui. Plaa. Mutta kyllä se siitä.

Teemana oli myös saada lelut mukaan treenaamiseen. Leikimme koirien kanssa ja tarkoituksena olisi käyttää niitä jatkossa varsinkin takapalkkauksessa. Lisäksi teimme käskytettyä seuraamista. Oikea ja vasen oli vähän hakusessa. H piti välillä oikein hyvää kontaktia, mutta ollaan siinäkin vielä ihan alkeissa. Pitäs kait treenata muutakin kuin agilityä ;)

Uusia juttuja

2010-11-10T19:37:00.002+02:00

Joskus pitää rikkoa kaavaa ja tehdä jotain aivan uutta. Kuten vaihtaa blogin ulkoasu. En taida olla koskaan ennen sitä tehnyt joten tää on nyt mulle tosi villiä. Toivottavasti pidätte!

Maanantain agilitytreenit sujuivat yllättävän hyvin. Olin varma, että taas menee vaan mönkään kun ei ole kouluttaja paikalla, mutta ei! Hukka löysi ihan uuden vaihteen menoon ja meni ihan täysiä! Se jopa lähes hyppäsi puomin kontaktin yli (mun 20 cm pitkä koira) o.O Harjoittelimme takaakiertoja ja putkea sokeasta kulmasta. Ei olla tehty tota putki hommaa aiemmin mut H tajus sen heti. Oli huippu hauskaa ja mun kunto meinas loppua ihan kesken. :D

Koska vieraamme ovat riekkuneet öisin ja muutenkin aiheuttaneet stressiä myös Hukalle hain kaupasta DAP:n. Vähän se on tuntunut levottomuuteen auttavan, mutta olen kyllä helpottunut että tipsut lähtevät huomenna kotiin.

Eky-ilta ja vieraita

2010-11-07T10:14:00.009+02:00

Torstaina oli K9:n järjestämä koiramainen Eky-ilta kuopiossa. Olimme Hukan kanssa kertomassa turkin hoidosta ja saksanpystykorvista. Hukka otti tehtävän hyvin vakavasti ja söpöili mahdollisimman paljon. Pari kuvaa löytyy täältä.

Hukka, Lyra, sekä lihapullan voima

Eilen kävin vähän silittelemässä pikku marsuja. Niistä lisää parin viikon päästä ;) Vanhempieni koirat Sessi ja Ninni tulivat hoitoon. Ekana iltana tytöt eivät suostuneet syömään ruokaansa, Sessi oksensi matolle ja kumpikin valvoi kolmeen asti yöllä, mekastaen. Aaargh! Aamulla teimme pitkän lenkin ja totesin, että kolmen koiran taluttaminen voi olla aika haastavaa kun kaksi niistä ei osaa kävellä hihnassa.. Ratkaisin asian niin, että Hukka sai juosta vapaana. Hukkaa tämä ei ainakaan haitannut :) Lenkin jälkeen karvakasat kävivät viimein nukkumaan.

Sessi

Ninni

Orava

Yhteislenkki ja agia

2010-11-02T18:16:00.002+02:00

Kävimme sunnuntaina K9:n yhteislenkillä Viikissä. Mukana oli viisi ihmistä ja seitsemän koiraa :) Käppäilimme ja kiipesimme puolitoistatuntia metsässä ja hurtat oli suurimman osan ajasta vapaana. Oli tosi hauskaa.

Eilen oli jälleen agility-treenit Purinalla ja myös kouluttaja mukana. Seimme pientä radan pätkää, jossa piti keksiä kolme eri tapaa suorittaa rata, jonka jälkeen pohdittiin kouluttajan kanssa mikä olisi itselle paras. Kokeiltiin ihan uusia juttuja ja Hukka yllätti kuinka hyvin se jaksoi istua paikallaan lähdössä. Hukka oli tällä kertaa ihan super ja oli huippu kivaa :)

Pieleen menneet treenit

2010-10-29T11:34:00.002+03:00

Kuten otsikosta saattaa jo uumoilla, maanantain agilityharkat ei menneet ollenkaan niin kuin piti.. Harjoittelimme kieputtelua esteen, putken ja puomin välillä niin, että putki oli puomin pään alla, hyppy suorassa linjassa puomin kanssa.

Hukka hyppäsi tosi innottomasti, se ei meinannut mennä putkeen jne. Mikään ei tuntunut sujuvan. Ja yleensä reippaasti kuunteleva H alkoi haistella pohjaa ja muutenkin oli nihkeä. Tämä kaikki voisi johtua myös ohjaajan kyvyttömyydestä antaa selkeitä ohjauksia, mutta muutkin valittelivat pohjan olevan jotenkin outo. Se tarttui ekstra paljon koirien tassuihin eikä ryhmän muillakaan jäsenillä ollut paras päivä. Toivottavasti ensi viikolla kun kouluttaja tulee taas pistämään meidät ruotuun saadaan jotain parempaa aikaan.

Tottikset on jääneet nyt vähemmälle huomiolle omien koulukiireiden vuoksi. Viikonloppuna olisi tarkoitus vähintään kerran mennä ulkona johonkin treenaamaan paikalla oloa ja seuraamista. Katsotaan miten käy.

Ai niin, olen innostunut ajatuksesta neuloa vilukissa Hukalle villapaita. Prototyypistä tuli ehkä maailman historian rumin pikkukoiran paita, mutta tästä se lähtee :) Yritän saada jossain vaiheessa kehitys kuvasarjan jahka saan useamman version valmiiksi.

Agilitytreenit

2010-10-21T16:25:00.003+03:00

Maanantaina meillä oli ohjatut treenit Purinalla. Teimme kolmosen rataa, jonka saimme tietää vasta lopussa :) Jeij, me ei olla ihan onnettomia.

Radan alussa harjoiteltiin koiran jättämistä mahdollisimman kauas ja kaksi ekaa hyppyä eivät olleet suorassa linjassa. Näiden ja putken jälkeen oli takaa kierrettävä hyppy ja täyskäännös takaisin putkelle. Takaakierto meni yllättävän hyvin, vaikka olihan siinä toki hiomista. Putkelta oli tiukka käännös rivissä oleville hypyille, jossa harjoiteltiin välistä vetoja ja valssia.

Hop!

Kontakti

Emme saaneet Hukan kanssa tehtyä kokonaista virheetöntä rataa, koska onnistuin kesken kaiken unohtamaan mitä piti tehdä seuraavaksi. Jos ohjaajan muisti olisi ollut vähän parempaa luokkaa, olisi se sujunut. Onneksi edes koira osaa, vaikka ohjaaja tumpeloikin :)

Ollaan harjoiteltu tottista jonkin verran. Myös maanantain agitreeneissä odotellessa omaa vuoroa. Ollaan hiottu sivulle tuloa, joka menee koko ajan paremmin. Lisäksi myös nopeaa maahanmenoa (sujuu sisällä) ja paikalla oloa.

Tottistreenit

2010-10-13T20:17:00.002+03:00

Kävimme hytisemässä K9:n tokotreeneissä. Tai ei Hukalla kylmä ollut, sen sijaan mun raadellut kädet (Hukan on aina namun saadessaan tietenkin raastettava mun sormia..) vain eivät meinaa enää toimia. Tää on tätä ulkona koiraharrastamisen hohtoa.

Oli tosi kivat treenit. Aiheena oli perusasento ja seuraaminen. Ensin harjoiteltiin pelkkää perusasentoa. Sieltä se alkoi pikku hiljaa löytyä myös meillä :) Sen jälkeen seuraamista niin, että otettiin askel tai pari sivulle tulon välissä. Tätä nakutettiin jonkin aikaa. Sen jälkeen siirryimme vielä pitempiin pätkiin. Hukka pitää kivasti kontaktia, mutta seuraa ja tulee sivulle aivan liian kauas. Mitä tehdä kun sekä ohjaaja, että koira pelkäävät, että koira tulee tallotuksi? We are working on it.

Lopuksi myös paikallaoloa. Hukan keskittymiskyky alkoi olla jo tiessään. Muutama kerta meni hyvin hihnan mitalla. Sitten Hukan päästä kuului plim eikä istuminen eikä varsinkaan paikallaan olo enää hotsittanut. Päätimme treenit muutamaan helppoon istumiseen kun olimme vähän pitäneet taukoa, jotta koiralle jäisi hyvä mieli treeneistä. Toisaalta, kun nakkia on tarjolla ei voi olla paha mieli kuin siitä, jos sitä ei saa.. Tottis on kivaa :)

Visiitti Lrantaan

2010-10-11T17:05:00.002+03:00

Kävimme viettämässä viikonloppua Lappeenrannassa. Hukka sai valtavasti huomiota ja rapsutuksia. Lisäksi ohjelmassa oli agility keppien opettelu. Päätin aloittaa ne nyt sitten pari kerrallaan "Agility-right from the start" -kirjan ohjeiden mukaan eli lyhyesti: ensin opetellaan sisään menoa kahdella kepillä eri kulmista ja lisätään pareja koiran edistyessä. Päämääränä on pujottelukeppien itsenäinen suorittaminen. Palkan suunta on tärkeää, jotta koira oppii ajattelemaan eteenpäin pujottelussa. Tämä on haasteellista kun käytän lähinnä ruokapalkkaa. Lelu olisi parempi!

Hukka tuntui aika hyvin hahmottavan idean ja alkoi mennä sisäänmenoa oikein riippumatta siitä kummalla puolella olin itse.

Ojangossa

2010-10-08T15:43:00.005+03:00

Lähdimme Annen, Lauran ja Millan sekä koirien kanssa käymään Ojangossa kun kerrankin oli koulusta vapaa päivä. Hukka kävi kierroksilla eikä meinannut kuunnella ohjausta ollenkaan. Mur. Yritimme hypyn jälkeen tehdä takaakierron, mutta Hukka olisi halunnut vain mennä suoraan.. Saatiin hioa sitä aika kauan ja onnistui ehkä kaksi kerta.. Lisää ohjausharjoituksia muutenkin kuin yksittäisillä esteillä!

Sijoitimme A-esteen alle putken, kuten maanantainkin treeneissä. Oli yllättävän vaikeaa saada koira menemään niistä oikea ja sain huudella vaikka kuinka. No onnistuihan se sitten kumminkin. Lisäksi teimme yksittäisenä keinua. Hukka menee tosi reippaasti sen päähän. Luulen, että se luulee välillä sen olevan puomi.

Laura ohjasi Hukkaa muutaman kerran hypyn ja putken jotta sain otettua kuvia kun kamerakin oli mukana. Pitäisi harjoitella huimasti lisää, jotta oppisin käyttämään kameraa kunnolla ja ajoituksen kohdalleen. Säädöt alkaa sentään jo olla sinnepäin.. Teimme lopuksi pienen lenkin koirat irti. Lisää kuvia.

Kehitettävää luottamuksessa ja toisilla myös älykkyydessä..

2010-10-06T15:31:00.002+03:00

Maanantaina olimme Purinalla K9:n treeneissä. Meitä oli kouluttamassa Emmi Lavikka, johon olin tosi tyytyväinen. Teimme 13 esteen rataa, joka sisälsi suoria linjoja sekä muutaman kinkkisemmän kohdan, mm. A-esteen jonka alle oli laitettu putki vaihtoehdoksi sekä valssin. Suoritimme radalla putken emmekä A:ta, koska se on ollut Hukalle aika haasteellista. Ensimmäisellä yrityksellä menin liikaa Hukan edelle, hermoilin hyppyjä, pussilla unohdin mitä olin seuraavaksi tekemässä jne. Saatuani palautteen meni huippu paljon paremmin ja Hukka oli oikea tykki! :) Se meni huujaa vauhtia, ei epäröinyt ja kuunteli ohjausta. Eli jos mä vaan muistaisin luottaa siihen ja huomioisin, että se menee just niin kovaa kuin mäkin, niin vois mennä ihan sujuvasti. Kauhean vaikeaa välillä ;) Menimme A-esteen pari kertaa yksittäisenä ja se meni tosi hyvin (I sydän kumipäällyste). Olis varmaan voitu mennä se myös osana rataa. Jatkossa meillä on kouluttaja joka toisella kerralla. Mielestäni tämä on oikein hyvä järjestely, koska silloin voimme harjoitella myös itsenäisesti, eikä suurin osa tunnista mene joka kerta odotteluun.

Eilen harjoittelimme kotona sivulle tuloa. Ei oikein sujunut, mutta sinne päin.. Hmm. Teimme maahanmenoa ja paikallaoloa jotka sujui tosi hyvin :) Tänään oli vuorossa paikalla olo istuen. Joka meni niinkin hyvin, että siirryimme harjoittelemaan pelkkää istumista.. Joka meni harjoittelun jälkeen paljon paremmin (ei tarvinnut mennä enää joka kertaa maahan..). Otimme mukaan jotain uutta: noutokapulaan tutustumisen. Hukka meni oitis katsomaan lähempää maahan laitettua kapulaa. Lopuksi naksun sai kun koski suulla / kielellä kapulan keskiosaan. Hukka tuo onneksi luonnostaan leluja takaisin, joten ehkä sille olisi helppoakin opettaa nouto, jos vaan itse osaisin.

K9:n tokotreeneissä

2010-09-29T21:20:00.002+03:00

Kävimme tutustumassa K9:n arkitokoryhmään. Koirakoita oli valtavasti paikalla, onneksi ohjaajia oli kaksi :) Menimme Hukan kanssa suosiolla ei vielä osaa mitään / pentu / muuten vammainen - ryhmään. Harjoittelimme ensin luoksepäästävyyttä. Hukka kerjäsi koko ajan namia, joten ei meinannut edes huomata kouluttajamme Annun lähestymistä eli ei ongelmia.

Kaveri

Harjoittelimme kontaktia ohjaajan kävellessä ja muutenkin yleistä koiran kiinnostuksen saamista. Hukka käveli kivasti kontaktia yllä pitäen vierellä, tosin yritti edistää ja välillä poukkoilla. Laitoin hihnan kulkemaan selkäni takaa, joka auttoi hieman. Seuraavaksi aloimme opetella sivulle tuloa. En käytä nameja houkuttimena, vaan ohjasin vartalolla mahdollisimman hienovaraisesti Hukkaa oikeaan suuntaan (tämä pitää tietenkin häivyttää mahdollisimman nopeasti pois). Monen toiston jälkeen olin jo aika tyytyväinen tulokseen :) Lisäksi teimme paikalla olo harjoituksia koiran istuessa sekä luoksetuloa. Kummassakin Hukka oli yllättävän hyvä!

Kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen treeneihin. Jotenkin mun tulee tehtyä ite paljon sinnikkäämmin ja paremmin tottista jos joku on sanomassa mitä tehdään seuraavaksi. Harmittaa jo nyt, etten pääse kuin max joka toinen kerta treeneihin. Pitää silti yrittää päästä mahdollisimman monesti. Hauskaa oli!

Syksyn ekat treenit Purinalla!

2010-09-28T18:08:00.005+03:00

Eilen alkoivat K9:n maanantaivuorot Purina-Areenalla. Harjoittelemme klo 21-22 ryhmässä, ryhmäkavereina meillä on mm. Anne & Cami. Teemana olivat yksittäiset esteet sekä erilaiset lyhyet ohjausharjoitukset hyppyesteillä.

Treenasimme Hukan kanssa kahdella vierekkäisellä hypyllä ( :-: :-: ) esteen takaakiertoa, välistä vetoja ja muita kikkailuja. Kerran meinasin talloa Hukan, mutta muuten meni kivasti. H kuunteli hyvin ohjausta. Lisäksi meillä oli muutama hyppy, putki ja muuri yhdistelmänä. Emme ole vähään aikaan tehneet muuria ollenkaan, ja varmaankin osittain siitä johtuen Hukan mielestä se oli kiva suorittaa vain väärästä suunnasta. Hmm. Toistolla parani.

Purinalta löytyi A-este jossa on kumipäällyste! Voi onnen päivää! Hukka meni sen hiimu hienosti :) En raaski pyytää sitä menemään puista A:ta, koska tuloksena on onnetonta räpeltämistä ja se myös kieltää sen usein. Set up the dog for success - ei siis oikein toimi sellaisen kanssa. Harjoittelemme A:ta siis toistaiseksi vain kumipäällysteisenä.

Keinua emme ole tehneet aikoihin. Oikein hävettää. Aluksi otin sitä hihnan kanssa. Tulin kuitenkin miettineeksi, että mitähän hyötyä siitä mahtaa olla? Voin hirttää koiran tarvittaessa jos se tippuu?? Luovuimme siis hihnasta nopeasti. Hukka meni reippaasti keinun päähän asti jossa se sai mutustaa herkkua sillä aikaa kun pehmensin keinun laskun. Kerran annoin keinun mennä lähes täysin ilman hidastusta ja se tietenkin rämähti vähän. Hukka ei kuitenkaan siitä paljon ollut moksiskaan ja suuntasi heti uudestaan ylös kun pyydettiin. Hieno mies :)

Mukana treeneissä oli jokaisen supersportti koiran varuste eli Back on Track - mantteli. Hukalla on taipumusta palella herkästi treeneissä kun sen pitää odottaa kiinni sidottuna, joten jo nyt syksyllä aion pitää sillä takkia mukana, etteivät lihakset jumiutuisi. Lisäksi tietysti alkulämmittely ja loppujäähdyttely.

Tuleva BoT-malli?

Mätsäri Viikkissä

2010-09-26T14:38:00.004+03:00

Kävimme piiiitkästä aikaa pyörähtämässä Match showssa. Tiibetinspanielit ry järjesti Viikin Gardeniassa mätsärin pienille koirille. Sää oli kolea kuin mikä, mutta pitihän sitä kannatus mielessä kestää. Edellisestä kerrastamme oli vierähtänyt jo vuosi, eikä pahemmin ole käytetty aikaa harjoitteluun. Siihen nähden Hukka oli super hieno.

Hukka hytisi kylmästä ja jännityksestä, joka saattoi vaikuttaa tulokseen. Tuomari ainakin vaikutti siltä, että luuli Hukan pelkäävän pöydällä.. No, ei voi mitään. Hampaitten kattominen meni tosi hyvin ja H antoi kopeloida. Tuloksena kuitenkin sininen nauha. Pöh. Sinisten kehässä H kuitenkin tepasteli neljänneksi, joten saatiin kotiin viemisiä: 2 kiloa laihisnappulaa, näytepussi ja dentastix-herkkutikkuja, sekä söpö ruusuke. :))

Herkkuvahti

Hukan tyttöystävä Miina

Iloinen pieni agilitypallo

2010-09-23T15:47:00.005+03:00

Kävimme HSKH:n agilitykentällä Ojangossa Annen & Camin kanssa. Pikkukoiramme olivat varsin riehakkaalla päällä. Tämä näkyi mm. kunniakierroksina. Teimme Hukan kanssa pari kertaa kumipäälystetyn A-esteen, mikä meni kivasti. Teimme alla olevaa hyppykokonaisuutta erilaisina versioina. Sain huomata, että ohjaaja on aika ruosteessa...köhöm. Valssaus sentään jotenkin onnistui. Hukka kuunteli todella hyvin ohjausta ja tuli vain muutama (ohjaajasta aiheutunut) virhe.

Ihme kyllä agilitykentällä Hukka osasi todella hyvin mitä "istu" tarkoittaa. Kiva yllätys :) Kotona teimme vielä muutaman istumisen ja paikalla olon, sekä maahanmenoja. Ne meni kivasti. Seuraava, suuri haaste on keppien opettaminen. Viime kaudella aloitimme verkkojen kanssa, mutta ne eivät yleensä olleet paikalla, joten Hukka ei kyllä osaa yhtään keppejä. Eli taistelusuunnitelmaa hiomaan.

Syys

2010-09-22T14:54:00.005+03:00

Helteet ovat vaihtuneet kylmään, märkään ja pimeään. Allekirjoittanut harkitsee jo vakavasti talvitakin käyttöönottoa aamulenkeille. Onneksi syksyssä on hyviäkin puolia, kuten pian alkavat K9:n viikottaiset agility-treenit ja emännän ratsastustunnit. Lisäksi, jos ulkona on aivan kaamea keli (sataa vaakasuoraan ja tuulee niin, että koira meinaa lähteä lentoon - tiedättehän), voi hyvällä omatunnolla käpertyä sohvalle Herra Varpaanlämmittimen kanssa lukemaan esimierkiksi juuri postissa saapunutta Agility right from the start-kirjaa. (kiitos vinkistä Sofi)

Hukan laihdutuskuuri on ollut hyvin onnistunut. Nyt kylkiluut pystyy laskemaan ja painoa on 1,43 kg. Nyt sitten lähdetään hakemaan sitä sopivaa ylläpito annosta, joka ei tule olemaan helppoa.. Mokoma jojoilija.

Olemme harjoitelleet runsaasti tottista kotona, lähes päivittäin. Välillä vaan pistää miettimään, pitäisikö hauveli viedä eläinlääkäriin ja pyytää ottamaan EEG, jotta näkisi tapahtuuko siellä pääkopan sisällä jotain.. Hukka nimittäin saattaa välillä olla ihan ymmällään, kun sitä käskee istumaan. HUOH. Tätä on siis harjoiteltu aika hemmetin paljon, ja tyyppi on vaan et "ööööö..?". Ollaan joka tapauksessa harjoiteltu peruuttamista, kontaktia, maahan menoa, istumista (grrr!), alustaan ja keppiin kohdistamista sekä seisomista. Ehkä tuolle vielä joskus saa jotain opetettua.. tai sitten ei.

Lisää kuvia uudistuneilla Hukan kuvasivuilla.

Matto

2010-09-08T15:22:00.006+03:00

Koska Huge ei ole ollut pidättämisen mestari, eikä sillä ole muutenkaan ollut suuria ambitioita siisteyden suhteen, meillä ei ole ollut mattoja lattialla yli 1,5 vuoteen. Nyt on! Yksi pieni karvainen matto, joka on ollut viikon lattialla, eikä sitä ole vieläkään tarvinnut hajumerkitä :) Toivottavasti Herra H jatkaa tällä linjalla. Se tykkää matosta kovasti. Sillä on kiva maata, sitä on kiva kuopia ja sen päällä on parempi pito kuin parketilla. Jos kaikki menee hyvin, olohuone saa myös syksyn aikana maton (se odottelee jo eteisessä muoviin käärittynä). Mitään nollatoleranssia ei kai voi yrittää noudattaa, koska ainahan voi tulla yllättäen hätä päivän aikana.. Mutta toivotaan parasta ;)

Aamulehden lukua..

Saaristossa

2010-09-02T18:38:00.008+03:00

Etualalla Genette ja Gensea Scoop

Pääsimme nauttimaan pariksi päiväksi saaristoon ystäväni Sophien mökille. Kävimme moikkaamassa myös Sophien hevosia Genetteä ja pikku-Scoopya. Hukka nautti kävyistä ja ulkona olosta, me ihmiset hyvästä ruuasta, viinistä ja "bunkka":sta. Hukka ei pelännyt hevosia ollenkaan, varmuuden vuoksi se sai tehdä lähempää tuttavuutta vain sylistä. Se kun on niin pieni, ettei sitä ehkä hevonen aina huomaisi jaloissaan..

Pikku merimies

Scoopy tekee tuttavuutta Hukkaan (pahoittelut huonosta kuvan laadusta)

Scoopy

Eteenläletyhsiä

2010-08-31T21:28:00.002+03:00

Eilen teimme yli tunnin reippailu lenkin ympäri Vuosaarta. Matkasta en osaa sanoa, mutta teki meille kummallekin hyvää. Hukka spurttaili loppu matkasta kun mentiin kotiin päin, siinä vaiheessa mä olin jo luovuttamassa ja sain ihmetellä pientä energia pakkausta. Ei ainakaan jäänyt epäselväksi kumman kunto loppuu ekana...

Tänään agilitykentällä harjoittelimme eteen lähetyksiä. Hukka mielti ne varmaankin namilautaselle lähetyksinä ;) . Ketjutin takaperin ensin yhdellä hypyllä, sitten kahdella. Matka ei päätä huimannut, mutta siis ideana oli, että Hukka suorittaa suoraan edessään olevat esteet ilman että mami tulee mukana. Ennen ja jälkeen harjoitusta otettiin hyppysarjoja, joissa oli harhaan meno mahdollisuuksia. Hukka seurasi ohjausta hyvin. Matkalla autolle naksuttelin kontaktista Hukan kävellessä sivulla.

Ryhdistäytymisliike?

2010-08-30T13:31:00.005+03:00

Aika palata takaisin maalta kaupunkiin (Lappeenrannasta Helsinkiin ;) ). Samalla alkaa Hukan laihdutuskuuri! Paksukainen painaa 1,6 kg, mikä on n. 150g liikaa. Tämä ei ehkä vaikuta kummoiselta määrältä pläskiä, mutta näin pienessä otuksessa se on aivan liikaa. Siispä lenkille mars. Eipä tekisi pahaa vaikka hihnan toisessa päässäkin tapahtuisi kunnon kohoamista.

Kävimme Ojangossa tekemässä muutaman hypyn ja etenkin käännöksiä vasemmalle. Hukka kävi pari viikkoa sitten hierojalla ja sen oikeasta puolesta löytyi jumeja etenkin takaosasta. Sillä on ollut hassu tapa pitää syödessä oikeaa jalkaa välillä ilmassa. Hieronnan jälkeen tapa on vähentynyt, joten taisi olla kyse kireydestä. Olen itse hieronut ja venytellyt sitä, jotta saataisiin pysyvä muutos parempaan.

Sain pienen tottiskipinän pitkästä aikaa, kun otin paikalla oloja, istumista ja maahan menoa agiesteiden suorittamisen välissä. Pitäisi vaan nyt saada itsensä treenaamaan päivittäin niin eiköhän jotain tuohon pikku päähän saataisi iskostettua...

Siivousapulainen, Hukka yrittää mankeloida. Vai onkohan puhdas pyykki muuten vaan niin ihanaa?

Devi(L)

2010-08-12T21:50:00.008+03:00

Hukka oli mukana töissä. Hukka sai itselleen silmätarkastuksen ja terveen paperit. Jes :) Hukka sai myös tutustua pieneen ja erittäin tahdokkaaseen energiapakkaukseen, Deviin. Devi on erittäin hellyyttävä parsonrusselin pentu. Hukka käyttäytyi kuin mikäkin vanhus, ei edes ärissyt pennulle vaikka aihetta olis ollut ;) Pentu nimittäin hylkäsi siili-lelunsa ja kävi sen sijaan Hukan hännän kimppuun...

Mä olen niin söpö ja viaton... O:)

Mikäs tää ihana huisku on

Ai ai ottakaa se pois!

Vaikea päätös

2010-08-02T09:09:00.002+03:00

Kun vein Haikun rokotukselle, eläinlääkäri totesi, että eipä pojalla tunnu kuin toinen kives. Odottelin seuraavaan rokotukseen eikä se siellä edelleenkään ollut. Laskeutumaton kives ei myöskään tuntunut nivuskanavassa, joten majaili edelleen vatsaontelossa. Viimeisimmällä käynnillä myös toinenkin kives oli alkanut jojoilla ja painua nivuskanavaan. Tuloksena vahva epäily, että pojan nuorat ovat liian kireät. Voih.

Asiaa pohdittuani kaikilta mahdollisilta kanteilta, päätin, että Haikulle olisi parempi päästä lemmikiksi kotiin, jossa ei haikailla näyttelyiden perään. Haiku on luonteeltaan niin ihanan avoin rämäpää, että se varmasti selviää kodin vaihdosta hienosti. Luotan pieneen tuholaiseeni. Seuraavaksi narttukoira on kyllä vakavasti harkinnassa.

Hukan kesätukka

2010-07-13T21:04:00.008+03:00

Koska on ollut vaan niiiiin kuuma, päätin parturoida Hukalle kesätukan. Nyt se näyttää mielestäni lähinne pommin pennulta!!

Lämmintä kesää!

Vai pitäskö saksia vielä enemmän? ;)

Nappulat, raksut ja sörsselit

2010-06-30T19:12:00.004+03:00

Lauran innoittamana kirjoitan pienen postauksen poikien ruuista. Ruuan valinta on ollut yllättävän haasteellista, mutta luulen, että olen tavallaan itse tehnyt siitä hankalaa. Pojat syö kaiken mitä niille antaa (matolääkkeet, nappulat, märkäruuat, luut, raa'at lihat, kaikki ihmisten ruuat menee suurena herkkuna alas). Nykyinenkin ruokavalio elää koko ajan.

Hukka on koko ajan syönyt pääosin nappulaa kuivana lähinnä sen vuoksi, että se on sille hyvin sopinut ja olen laiska. Aloitimme joskus pentuna Royal Caninilla jota saimme kasvattajalta, joka oli ihan ok. Hill's lahjoitti meille kilon pentunappulaa, joten seuraavaksi Hukka söi sitä. Hill's oli muuten ok, mutta ulostemäärä kasvoi valvavasti. Seuraavaksi ostin Eagle Packin Holistic nappulaa, koska se vaikutti tuoteselosteen perusteella hyvältä ja kaveri suositteli kyseistä merkkiä. Sekin oli hyvää. Tämän jälkeen tutustuin Virbac/Mastery ruokiin ja ihastuin niiden ajatukseen valmistaa ainesosat erikseen juuri niille sopivalla tavalla ja rasvan lisäykseen viimeisenä makua tuomaan. Parhaillaan Hukka syö Virbacin Adult lightia, koska kastroinnin jälkeen vahdimme linjoja. Harkinnassa on Dental nappula, mutta sitä ei Virbacilta löydy joten en osaa päättää vaihtaako vaiko ei ;)

Haiku syö Royal Caninin pentunappulaa, koska sitä saimme kasvattajalta ja se vaikutti sopivan. Nyt Haikun iho kuitenkin hilseilee, joten ehkä vaihdamme Virbacin pentunappulaan tai lisään ruokaan lohiöljyä.

Ekstrana pojat saavat lihaisia possun kylkiluita sekä raakaa lihaa, jotka ovat kummankin suuren suurta herkkua.

Koiran ruuan valinta on hyvin hankalaa, jos sitä alkaa miettiä liikaa :) Tutkittua tietoa on yllättävän vähän ja tuntuu, että monet "asiantuntijat" edustavat aina omaa koulukuntaansa. Ihanteena pidän oikein laskettua raakaruokintaa, mutta se vaatii minulta lisää perehtymistä, jotta osaan laskea kaikki tarvittavat ravinto- ja hivenaineet. Lisäksi aion odottaa, että Haiku lopettaa kasvamisensa. En halua ottaa turhia riskejä pennun ruokinnassa kun valmisruuissa on periaatteessa kaikki laskettu puolestani.

Hampailla varustettu superpallo

2010-06-27T20:24:00.006+03:00

Joku saattaa ihmetellä miksi Voxy pakeni aina biitsiltä saman tien takaisin vajan alle.. Me emme. Kiitos papalle kärsivällisyydestä ;)

Juhannus

2010-06-27T18:02:00.010+03:00

Koirat saivat päästellä täysiiiii mökillä irti kun Juhannusta Ruokolahdelle viettämään lähdimme. Ohjelmassa oli kaksijalkaisille syömistä, juomista, saunomista ja rentoutumista. Nelijalkaisille taas aamusta iltaan riekkumista, käpyjen nakertelua ja painimista. Haiku kävi myös uimassa! Vesi oli +20 astetta ja pieni pennun pyörykkä lähti pienellä houkuttelulla ihan itse uimaan. Seuraavat kerrat se vietiin uimaan, koska se meinasi paistua elävältä kuumassa auringossa.

Tasmanian Devil

Haisuli

Kotiin päästyämme lattioilla makoili kaksi reporankaa otusta. Ihana hetken hiljaisuus ;)

Kuvia

2010-06-16T18:37:00.010+03:00

Mökkeilijä ennen tuholaisen saapumista

Haiku kävi ottamassa ensimmäisen rokotuksensa. Rokotusta se ei huomannut kun oli raksuja syötävänä ;) Sen sijaan hampaiden katsomisessa piti nameja alkaa puolustamaan murisemalla eläinlääkärille :( Olemme muutenkin kiinnittäneet huomiota Haikun taipumukseen puolustaa ruokaansa. Silittelemme sitä kun se syö kun se on hiljaa ja annamme lisää ruokaa kun sörkimme kuppia. Harjoittelimme luun syöntiä niin, että pidin siitä kiinni koko ajan, jottei siitä olisi tullut mitään häslinkiä ja hyvällä innolla Haiku veti sitä nassuunsa.

"Mökillä parasta ovat kävyt" tuumaa Hukka

Naksuttelua

2010-06-09T19:35:00.006+03:00

Löysin viimein itselleni uuden naksuttimen (kuvassa oikealla, kuva lainattu), jossa ei ole niin järkyttävän kova ääni kuin useimmissa aiemmissa hankinnoissani. Nyt on sitten Haikun naksuttimeen ehdollistamista tehty. Se näytti niin viisaalta heti alussa, että etenin jo nopeasti naksuttamaan ensin katsekontaktista ja istumisesta. Se on niin hieno poika että! Myös ihmisten pureskelu on vähentynyt huomattavasti, joka on tietyllä tapaa ihan miellyttävää ;) Hukan kanssa olen myös innostunut nyt vähän treenailemaan. Seuraavaksi olisi tarkoitus oppia menemään maahan ja muuta hauskaa.

Majailemme poikien kanssa kesällä viikot Lappeenrannassa ja reissaamme enemmän tai vähemmän joka viikonloppu Helsinkiin. Lappeessa Haikulle opettavat tapoja myös vanhempieni tipsut, joka tekee nuorelle miehelle oikein hyvää. Ainakin nämä muutamat päivät H & H ovat jääneet ihan hiljaa odottelemaan omaan huoneeseensa kun olen aamulla laittanut oven kiinni ja hipsinyt töihin. Toivottavasti samaa rataa jatkavat :) Tarkoitus olisi tutustua Lappeen agilityharrastus mahdollisuuksiin heinäkuusta alkaen, kunhan oma tilini vähän karttuu.

H & H

2010-06-03T19:23:00.000+03:00

Hukka pääsi piiiitkästä aikaa peuhaamaan agilityesteiden sekaan :) Kävimme Sofin ja Torspan&Lyyran kanssa Ojangossa. Harjoittelimme Hukan kanssa riviin asetetuilla hypyillä kiertoja, välistä vetoja yms yms. Yksittäisenä menimme puomia, joka meni kivasti, reippaammin kuin edelliskerralla. Lisäksi muutama hyppy ja putki oli suorana jossa otettiin vauhtia. Menimme Hukan kanssa vauvaA:ta joka meni tavalliseen tapaan hyvin. Sofin loistoidean siivittämänä teimme niin, että Torsten meni normaalin kokoisen A-esteen ja Hukka meni imussa sen perässä. Kyseinen este oli kumilla päällystetty joten pitoa löytyi eikä Hukalla ollut mitään ongemaa sen kanssa! Sillä nyt sitten harjoittelemme oikeaa tekniikkaa, jotta pikku pomeranian saisi varmuutta ja vauhtia. Kyllä sillä taitaa olla mahikset mennä myös sellainen perinteinen liukas pintainen A (puinen). :) :)

Kävimme Haikun kanssa penturiekkumistunnilla. Paikalle oli tullut muutaman kk ikäinen musta villakoira ja erivapaudella vuoden ikäinen havanese, joka oli lapsuudessaan joutunut onnettomuuden takia potilaaksi sosiaalistamiskaudella. Haiku seurusteli muiden ihmisten kanssa hyvin reippaasti ja tutustui myös muihin koiriin. Leikkiä ne eivät oikein saaneet aikaiseksi, mutta tälläinenkin oleskelu toisten nuorten kanssa oli ihan tervetullutta. Lopuksi oli pöytäharjoittelua. Haiku seisoi pöydällä tosi kivasti. Se ei aristele ollenkaan. Hampaatkin sai katsottua. Sitä pitää kyllä vielä harjoitella. Koitan muistaa asetella pentua pöydällä lähes päivittäin hetken aikaa, jotta se rentoutuisi siinä kunnolla ja oppisi olemaan aloillaan.

Tänään kävimme Haikun kanssa vierailulla Viikissä ja Itäkeskuksessa. Viikissä Haiku sai paijauksia kavereiltani ja muutaman ohikulkijankin huomiota se veti puoleensa. Itiksessä kävimme kiertämässä pari lemmikkiliikettä säädettävän naksuttimen toivossa (jota emme löytäneet :( ). Samalla Haiku sai tepastella väentungoksessa. Stockalla eteneminen ohi hieman hidasta kun joka toisen piti tulla tiedustelemaan koiran ikää ja rotua. Ainakin Haikulle jäi hyvin positiivinen kuva ihmispaljoudesta.

Vuodatusta

2010-05-27T20:29:00.002+03:00

Onneksi tänään tuli D.A.Ppi! Toivon mukaan se auttaa meidät yli aloittelevasta eroahdistelijasta. Haikun mielestä nimittäin yksin oleminen (myös Hukan kanssa) on aivan kauhistuttavaa. Jo pienikin hetki erossa ihmisistä saa Haikun huutamaan perään niin, että rappukäytävät raikaavat. Ja kyllä, olemme edenneet pienin askelin, mutta selkeästi emme tarpeeksi pienin.

Yritämme nyt saada pikkuisen muuttamaan mielensä ja uskoteltua sille, että yksin olo on edes jotenkin siedettävää. Pentu viettää nämä ajat pentuaitauksessa, jonka olemme kyhänneet keskelle olohuonetta, jottei nappula tuhuaisi kodinelektroniikkaa ja sähköjohtoja (ja vahingoittaisi itseään siinä sivussa). Tuire Kaimion pentuopasta ja ystävien neuvoja noudattaen olen kilisytellyt kotiavaimia, mennyt pois näkyvistä piteneviksi hetkiksi, mennyt eteisen portin yli (kolin kolin) ja avannut ovea. Oven avaaminen (ja sulkeminen) tuntuu vielä olevan liikaa. Olen viettänyt aikaa pennun kanssa aitauksessa (se osaa jo tämän seurauksena vähän istumista ja maahan menoa!), istunut sen vieressä lukemassa. Tehnyt kotiaskareita jne jne. Toivottavasti tiemme asian kanssa ei ole pitkä ja kivinen. Ainahan on helpompaa totuttaa pentu yksin oloon kuin korjata eroahdistusta myöhemmällä iällä, mutta kyllä tässä tekemistä riittää. Hukka on kyllä ollut vaarallisen helppo tämänkin asian suhteen. Se ei pentuna paljoa viisveisannut jos me olimme hetken poissa kotoa. Ah niitä helppoja aikoja ;)

Karhunpentu

2010-05-26T17:34:00.002+03:00

Kukaan näin söpö ei ole voinut tehdä mitään pahaa

Pojat pelaamassa pallolla

Sosiaalistamista

2010-05-26T16:47:00.008+03:00

Kävimme ötökän sosiaalistamisen merkeissä tapaamassa Annea ja Camia. Haiku meni todella ennakkoluulottomasti moikkaamaan Annea, Camia se lähestyi vähän varovaisemmin, muttei kuitenkaan pelännyt. Kävelimme yhdessä Viikin isolle nurmikolle, jossa koirat saivat olla irti. Haiku lähtee yksinkin nuuskuttelemaan useamman metrin päähän, mutta tulee helposti kutsuttaessa luokse. Camin kanssa leikki onnistui hyvin, kun Camilla oli nopeusetu ja pentu jahtasi sitä innoissaan. Pari kertaa Cami rohkaistui komentamaan pentua kun se härkki, eikä neitiä juuri haluttanut mennä mukaan pelleilyyn.

Seuraavaksi alkaisi olemaan aika viedä pikkuinen tutustumaan metron ja bussin ihmeelliseen maailmaan. Saapa nähdä kuinka käy. Pikku kiljukaula nimittäin edelleen konsertoi autossakin, mikäli ollaan edes hetki paikallaan. Kanssamatkustajia armahtaaksemme taidamme sitten aloittaa hyvin lyhyillä pätkillä kunhan saamme aikaiseksi :)

Jos tavarat eivät ole menneet hukkaan...

2010-05-23T14:51:00.010+03:00

Ne ovat kadonneet mustaan aukkoon! Saanen esitellä, uusi laumanjäsenemme Damirazin Huikea Herrasmies eli Haiku.

Haiku haettiin Hämeenlinnasta. Pieni karhunpentu huusi koko automatkan aivan varmana, että sitä yritetään vähintäänkin tappaa.. Hukka oli mustasta karvakerästä aluksi aika hämillään. Ulkona sitä pystyi leikittämään, mutta sisällä Hukka ei oikein ymmärtänyt miten sen kuuluu toimia ja pentu hyppi aluksi sen silmille oikein urakalla. Mitä nyt voi olettaa.. Kun tuli ruuasta kysymys päätti Hukka tehdä selväksi kuka tässä talossa sen omistaa (onhan ruoka maailman paras asia!), jonka jälkeen pikkuinen on vähän paremmin muistanut paikkansa.

Muutoin aika on kulunut Haikun osalta tutkimusretkien merkeissä. "Miltä tämä maistuu, entäs tämä, nyt juoksen tuonne, juoksenkin takaisin, tässä on kiva haju, voiko tällä leikkiä jne jne" Me ihmiset taidamme olla jo nyt aika rasittuineita pienen energiapakkauksen menosta. :D Ensimmäinen yö sujui yllättävän hyvin. Välillä pennulla oli tylsää ja se sitä vähän inisi, mutta muuten käyttäytyi asiallisesti. Haikun toinen automatka sujui jo paremmin kun änkesimme sen Hukan koppaan. Hukka sai matkustaa viereisellä penkillä sylissä ja pentu rauhoittui kummasti, kun vanhempi näytti esimerkkiä autossa olosta vetämällä sikeitä.

Viime päivinä olemme tutustuneet pennun kanssa lähiympäristöön, jossa on riittänyt ihmeteltävää. Pieni rasavilli yrittää hypätä kaikkialle ja voin vain toivoa, ettei sen älykkyysosamäärä laske joka kerta kun se lyö päänsä johonkin koheltaessaan... :) Valjaat ja hihna on jo otettu käyttöön. Nyt alkaakin sitten operaatio pennun sosiaalistaminen.

K9n kevätrieha

2010-05-19T18:41:00.009+03:00

Kuvan on ottanut Antti Ruotsalo

Olimme mukana koirakerho K9n kevätriehassa Hyvinkään vinttikoiraradalla. Ohjelmaan kuului mm. nakin syöntiä, temppuilua, viesti ja viehejuoksua. Hukka osallistui nakinsyöntikisaan Sofin kanssa. Hukka ei oikein tuntunut ymmärtävän mitä ideaa niitä herkkuja on hotkia kun voisi nautiskellakin. Tämän asenteen aiheuttama hilpeys esti allekirjoittanutta ottamasta tilanteesta kunnollisia kuvia, koska meinasin tukehtua nauruun. ;)

Viesti ei mennyt ihan täydellisesti, koska riehaantuneiden muiden koirien vuoksi Hukkaa ei päästetty näyttämään juoksijan taitojaan ratkaisevalla hetkellä (siis silloin kun se vielä muisti mihin mamma oli äskettäin juossut..) joten se harhautui muiden luokse. Kun se viimein hoksasi mistä se huutelu kuuluu (HUKKAAAA TULEEEE!!!) se juoksi täysiä äipän tykö ^^

"Täti ahdistelee!" Sofi & Hukka

Hukka ja Hukan kaveri Torsten

Hukka pääsi kokeilemaan vieheen perässä juoksemista vinttikoiraradalle! Käytössä oli käsiviehe ja matkaa oli vajaan pääsuoran verran. Hukka ampaisi heti reippaasti vieheen perään sen lähtiessä karkuun ja juoksi loppuun asti taakseen vilkaisematta. Kun viehe pysähtyi se ei oikein enää tiennyt mitä siltä odotetaan ja jäi sen ympärille pörräämään.

Kuvan on ottanut Antti Ruotsalo

Pikkukoiratreffit

2010-05-18T21:21:00.009+03:00

Lähdimme leikittämään pikkukoiriamme Annen ja Lauran kanssa Viikkiin. Lauma koiria koostui Cami-bichonista, Miina-chihusta ja puudeleista: Zorbas, Niki ja Sasha. Teemu ystävällisesti otti kuvia :) Z kävi välillä vähän kauempana kommentoimassa muita koiria, vaikkei olisi saanutkaan. Samoin Miina. Hukka taas sai selkäänsä Nikiltä kun toistuvista varoituksista huolimatta se ei ymmärtänyt pitää etäisyyttä. Muuten sujui tosi hyvin, pitää ottaa pian uudestaan!

Hepuli!

Pikkukoiria ja pikkukoiratätejä

Agilitykisat! :)

2010-05-09T19:07:00.002+03:00

Osallistuimme Hukan kanssa K9n seuranmestaruuskisoihin, tosin kisan ulkopuolella omassa mini-mini-mölli luokassa :D Tarkoittaen siis, että jätimme A-esteen väliin ja hyppykorkeus oli 15-20 cm. Radalta löytyi aitoja, muuri ja putkia. Esteitä suoritimme yhteensä 15, tuloksella nolla virhettä ja maksimiaika alittui yli 20 sekunnilla.

Hukka oli ihan mahtava. Se teki täysillä ja kuunteli ohjausta hyvin. Rata ei ollut mitenkään vaikea, mutta eipä olla vielä menty noin montaa estettä peräkkäin. Nyt vaan treenaamaan hyppykorkeutta ja A:ta niin ehkä pääsemme vielä joskus oikeisiin möllikisoihin :D

Polvitarkastus

2010-05-02T15:36:00.008+03:00

Viime torstaina oli polvitarkastuskurssi, jonne Hukka meni opetusmateriaaliksi. Hukan patellat ovat ehkä pikkurillin sormenpään puolikkaan kokoiset, joten siinä olikin vähän haastetta kurssilaisille :) Hukka stressasi tarkastusta ja läähätti vaikka kuinka, mutta käyttäytyi kuitenkin hyvin. Eläinlääkärin tuomio Hukan polvista oli: vasen 1 (jalka suorana luksoi mediaalisesti) ja oikea 0 eli täysin terve. Vasen polvi ei välttämättä tule ikinä haittaamaan Hukan elämää harrastuskoirana, mutta sitä tulee seurata muiden eläinlääkärikäyntien yhteydessä ja voisi ehkä olla aiheellista syöttää Hukalle kondroitiinisulfaattia. Tosin sen hyödyistä ei taida olla tieteellistä tutkimusta ainakaan ennaltaehkäisevänä.

Hyppelyä hip hei!

2010-04-28T16:16:00.003+03:00

Luovutettuani yritykset pitää nenä kirjassa kun ulkona on +13 ja aurinko paistaa, lähdimme ekaa kertaa tänä keväänä Ojankoon :)) Hukka puhkui intoa kun viime hyppelyistä oli jo niin pitkä aika (viikkoja!). Koska A-este on mennyt lähinnä päin berberiä, teimme vauva-A:ta joka löytyi yhdestä nurkasta. H meni sitä innokkaasti, eikä ollut tietoakaan epäröinnistä. Hieno karvapallo!

Teimme neljän hypyn ja yhden putken yhdistelmää, jossa ideana oli vauhti. Hukalla oli selvästi hauskaa, samoin ohjaajalla. Teimme muutaman kerran puomia, myös yhdistettynä hyppyihin. Ei mitään valittamista :) Hyppyneliössä harjoittelimme takaa kiertoa, välistä vetoa ja kaiken maailman koukeroita, jotta Hn keskittyminen ohjaajan räpeltämiseen paranisi (ja ehkä ohjaajakin oppisi joskus olemaan koheltamatta). Ei voi olla kuin todella tyytyväinen pikku monsteriin!

Teimme vähän lisäksi itsehillintäharjoituksia. Eli H istumaan, ja pitää olla paikallaan, vaikka lähellä on este. Pääsin n. 3 metrin päähän ongelmitta. Edistytty siis on.

Hukka pääsi kotona pesulle ja puunaukseen, koska huomenna menemme YESsissä järjestettävän polvitarkastuskurssin opetusmateriaaliksi. Toivottavasti saadaan hyvä lausunto.

Kyläilijöitä

2010-04-17T22:54:00.006+03:00

Pimpulat

Sessi ja Ninni olivat meillä viime viikonlopun hoidossa, jotta Ninni pääsi kokeilemaan uimista. Ninni sai pikaiset lähtöpassit sen jälkeen, koska se tykkää häärätä vähän turhan paljon - läpi yön. Vannoutuneinkin eläinten ystävä on koetuksella, kun viedään yöunet. Sessi jäi vielä, koska sille varattiin aika Yliopistolliseen eläinsairaalaan pitkään jatkuneen väsymyksen takia. Syytä ei vielä löytynyt, mutta tutkimuksia jatketaan tiistaina.

Ninniäkin väsytti aamulla kun koko yö oli pitänyt valvoa..

Yhtenä aamuna oli käynyt hassu juttu. Hukka oli pistänyt maate Sessin petiin, joten Sessi-parka tyytyi kohtaloonsa ja änkesi itsensä erittäin paljon pienempään Hukan petiin. :D

Uimassa Hyvinkään koirakylpylässä

2010-04-17T22:23:00.008+03:00

Ilmoitin Hukan ja Ninni-tipsun uimaan K9:n vuorolle Hyvinkään koirakylpylään. Meidän "pikkukoiraryhmässä" oli H & N:n lisäksi Loru ja Frodo, jotka kyllä edustivat vähän isompaa tyyppiä.

Meillä oli uimaope, koska olimme ekaa kertaa kylpylässä uimassa. Ninni osoittautui kunnon uimariksi ja sai kehuja tekniikastaan. Ei sekään tosin vapaaehtoisesti veteen mennyt. Hukka sen sijaan oli aika järkyttyneen oloinen; vedestä päästyään se tärisi kuin haavanlehti. Vedessä H kuitenkin ui hyvin. Opettajan ehdotuksesta harrastimme pariuintia. Hukka ui Ninnin imussa ja pysyi ehkä vähän rauhallisempana kun oli tuttu kaveri mukana näyttämässä esimerkkiä. Ninni sai uida vähän ilman opeakin, Hukan kanssa uimaopettaja oli koko ajan mukana.

Reippaat uimamaisterit

Pieni märkä koira, jolla on liian isot liivit

Kuvat: Teemu Logren

Uiminen on hyvää liikuntaa, koska se ei rasita samalla tavalla koiran niveliä kuin esim. juokseminen. Lisäksi se on kivaa vaihtelua, toivottavasti Hukankin mielestä jatkossa. Tarkoitus olisi kiusata sitä toisellakin reissulla vielä tänä keväänä jahka kaksijalkaisten aikataulut antavat periksi.

Pommitreffit

2010-04-17T21:01:00.010+03:00

Seikkailimme viikko sitten tapaamaan Benji-pommia Heikinlaakson koirapuistoon. Pommeja piti olla enemmänkin, mutta ikävä kyllä omistajan sairastumisen takia eivät päässeet paikalla. Mutta ensi kerralla sitten! Koirapuisto oli ikäväksemme vielä täynnä lunta, jäätä ja sohjoa, joten pienen pieni prins(essa)imme ei olisi halunnut tehdä mitään muuta kuin maistella puusta tippuneita oksanpalasia. Huoh!

Innokas Benji oli Hukan kimpussa kuin herhiläinen, mutta Hukka ei edes ärähtänyt sille vaikka pikku-B käyttäytyi välillä vähän sopimattomasti :D Nuoruuden höperyyksiä varmaan ;) Luovutimme puistossa leikkimisen suhteen ja teimme yhteislenkin Heikinlaaksossa. Kuiva asfaltti sai hienohelmamme vähän innostumaan, joten kunhan koirapuistot alkavat kuivua suuntaamme varmasti uudelle yritykselle!

Pienetkin koirat keräävät yllättävän paljon kuraa :)

H: ":D"

Lisää todistusaineistoa osoitteessa: Hukan kuvat . Suurin osa kuvista Teemun ottamia.

Viimeiset treenit Purinalla

2010-03-28T13:11:00.005+03:00

Kevään viimeiset agilitytreenit Purinalla koittivat. Harjoittelimme hyppyneliöllä tiukempia linjoja :) H on niin pieni, että sen pitäisi pystyä tekemään tosi tiukkoja linjoja. Ohjaaja sen sijaan on iso ja kömpelö joten linjat eivät ole ihan parasta laatua :D Emme ehkä silti ole ihan toivottomia ^^ Ohjauskuvio oli hauska ja H hyppäsi nytkin hienosti hypyt, joissa rima oli alimmissa kiinnikkeissä. (Välillä nekin ovat olleet liian korkeita.) Voi olla, että emme pääse ikinä starttaamaan mölleissäkään tämän hyppykorkeusasian takia, mutta onneksi meillä on kummallakin hauskaa harjoitellessa.

Lopuksi teimme pisintä rataa ikinä :) Yhteensä 12 estettä. Rata koostui hypyistä ja putkista. Hukalla oli ihan kauhean hauskaa kun mentiin vaan huujaa vauhtia esteeltä toiselle ^^ Olisi tullut nollarata jos ohjaaja ei olisi sössinyt yhtä hyppyä :D Olen ajatellut hankkia kirjan, jossa olisi erilaisia harjoituksia valmiina kuten Clean Runin Exercise Sourcebook, jotta itsenäisten harjoituskertojen suunnittelu olisi vähän perusteellisempaa.

Nyt kun K9n vuorot ovat tältä keväältä ohi, odottelemme malttamattomina HSKHn Ojangon kentän vapautumista lumen peitosta. A-este on ollut Hlle vähän liikaa viime aikoina. Ojangosta löytyy vauva-A, jonka H on aikaisemmin joskus mennyt todella reippaasti. Jatkamme siis sillä :)

Uusi huppari ja tottismietiskelyä

2010-03-21T14:30:00.008+02:00

Happy Petin reissulta tarttui mukaan myös pitkään kuolattu fleece-huppari <3 Vähän pitää tuunata mahan alta, mutta muuten täydellinen suloisuus ^^

Uusi takki

Otin agilityssä lauantaina vähän istumisia ja paikalla oloja Hn kanssa. Musta on pitkään tuntunut, että vaikka kuinka yritän Hlle opettaa juttuja (istu, maahan jne) mikään oppi ei tunnu jäävän päähän vaikka motivaatiota olisi kuinka. Luulen, että ongelma ei ole ohjaajan täydellinen kädettömyys vaan herran itsehillinnän puute. Kun tarjolla on palkkaa H ottaa kierroksia vaikka kuinka ja sählää, kuopii, huutaa.. Pitäisi siis keksiä nyt itsehillintä- ja keskittymisharjoituksia poitsulle. Purinalla otetut istumiset ja todella lyhyet paikalla olot menivät yllättävän hyvin. Istumiset olivat nopeita !! Paikalla olo on tosi vaikeaa Hlle, mutta kunhan vaan mulla riittää energiaa harjoitteluun niin kyllä se siitä :)

Auta kesää - syö lunta!

Paluuta arkeen

2010-03-21T10:58:00.008+02:00

Hukka vietti viikon hoidossa kun omistajat lähtivät nauttimaan Itävallan alpeista. Ilmeisesti kaikki oli sujunut hyvin. :)

Vierailimme muutaman päivän Lappeenrannassa. Junalla matkustaminen sujui hyvin! Ehkä ekaa kertaa H ei pissinyt junaan. Ihan kiva. H ei ilmeisesti ole Ninnin mielestä enää niin valtava riesa kuin aiemmin, koska se itsekin vähän haki Hta leikkimään.

Kävimme takaisin tultuamme Tuusulan Happy Petissä shoppailemassa. Se on Hn ehdoton lempikauppa, koska siellä on niin kivat tädit myyjinä, jotka paijaa ja antaa herkkuja. Mukaan tarttui Pet Headin Furtastic hoitoaine. Aiemmin olemme jo hankkineet saman sarjan Fears For Tears - shampoon, joka on hyvää ja varsinkin ihanan tuoksuista. Uusi hoitoaine pääsi heti koetukselle (Hta ei ole pesty ja harjattu läpi viikkoihin.. khm) ja suoriutui tehtävästään mainiosti. Nyt on pallerolla pehmeä ja harjattu turkki, joka tuoksuu mustikkamuffinsilta!

Kuva lainattu

Lauantaina suuntasimme piiiitkästä aikaa Purinalle agilitytreeneihin. Kouluttajamme ei ollut paikalla, mutta meillä on ollut niin pitkä tauko, että ihan hyvä kun saatiin rauhassa palautella vanhoja juttuja mieleen. Pussi onnistui loistavasti, tosin nopeutta voisi olla vielä lisää. Hypyt, takaa kierrot ja valssit meni kivasti. Puomilla H oli vähän normaalia hitaampi, mutta muuten ok. Keinua otimme niin, että palkkaa löytyy laudan päästä, jonne Hn on tarkoitus juosta mahd nopsaan ja pysähtyä sinne. Laskin keinun itse alas. Pienen pieni rämähdys ei Hta haitannut. Keppejä otimme verkkojen kanssa. Nyt pitäisi saada sitä kuuluisaa vauhtia lisää niillä :) Hauskaa oli!

Pikkukoiratreffit

2010-02-22T09:50:00.013+02:00

Kokoonnuimme neljän ihmisen ja kuuden koiran voimin Viikkiin. Aluksi olimme sisätiloissa kuopiossa, koska keli ulkona oli niin hyytävä. Mukana olivat Anne & Cami, Laura & Niki, Sasha, Miina, Zorbas ja minä, Teemu & Hukka.

Jotain herkkua on tarjolla kilteille koirille.. Zorbas, Miina ja Hukka

Sisällä koirat eivät oikein intoutuneet leikkimään. Vähän haisteltiin ja Niki ärisi Hukalle joka ei uskonut sitä..

Ulkona hauvat pääsivät vauhtiin! Hirveitä hepuleita ja säntäilyä. :)

Niki: Banzaii!! Hukka: Iik!!!

Meidän lauantain agilityt jäi välistä kun oli lähemmäs 20 astetta pakkasta. Harmillista, koska meiltä tulee jäämään jatkossakin nyt vielä muutama kerta välistä. Pyh!

Hukan leikkaushaava on parantunut tosi hyvin. Käytöksessä en ole huomannut muuta muutosta, kuin että nyt kun tavattiin kavereita se ei ollut tyttöjen kimpussa samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Operaatio hampaiden puhdistus

2010-02-12T16:54:00.004+02:00

Hukalle on kertynyt paljon hammaskiveä ensimmäisen elinvuotensa aikana, vaikka Hukka pureskelee nahkaluita päivittäin. Hampaiden pesu on jäänyt aika olemattomaksi, joten itseään tässä kai saa syyttää =( En haluaisi millään vielä Hukkaa hammaskiven poistoon, mikäli se pitäisi nukuttaa, joten kokeilemme kotikonsteja ensin.

Ostin tänään H:lle possun kylkiluita, joita alamme käyttää tavallisen hammasharjan & tahnan lisänä. Ensin H oli vähän epäluuloinen - mikä ihme tää on, voisiko sitä syödä? Sain sen kuitenkin vakuuttuneeksi, että tätä kannattaisi maistaa useamminkin ennen kuin tekee päätöksen siitä, tykkääkö luusta vai ei. Aikansa maisteltuaan H ihan hullaantui nakertamaan luuta, jossa oli vielä lihaakin päällä vähän jäljellä. Nam nam. En ollut itse varma saako se noilla pikkiriikkisillä hampaillaan mitään irti, mutta kyllä sai =) Pitää vaan vahtia, ettei se popsi liian isoja paloja ahneuksissaan.

Luiden lisäksi H popsii PlaqueOffia, nahkaluita ja kuivanappulaa. Ja allekirjoittanut myös ryhdistäytyy siinä harjan käytössä niin ehkä joskus saadaan koiralle puhtaat hampaat ja vähemmän löyhkäävä hengitys.

Hukan haava on parantunut nätisti, MUTTA tikit ovat lähteneet lähes kokonaan irti. Hukalla on ollut kuuppa päässä kun emme ole olleet kotona ja silti enää ehkä yksi tikeistä on paikoillaan. Mur! Nyt pidetään varpaat ja sormet (ja tassut) ristissä jotta haava pitää eikä repeä.

Potilaan kuulumisia

2010-02-07T15:24:00.004+02:00

Hukan toinen kives jätti laskeutumatta, joten poika joutui kastroitavaksi Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Kaikki ei mennyt ihan niin kuin piti ja Hukan syke romahti kesken leikkauksen. Ajantasalla olleen anestesiahoitajan ansiosta pieni palleroinen saatiin kuitenkin elvytettyä ja kaikki sujui muutoin suunnitelman mukaisesti. Jos Hukka pitää tulevaisuudessa nukuttaa (toivottavasti ei!) omistaja tarvitsee kyllä aimo annoksen rauhoittavia.

Nyt kotona parantelee pieni pönttöpää.

Tänään joiduin irroittamaan haavaa suojanneen laastarin. Hukan mielestä tämä oli eläinrääkkäykseen rinnastettavaa toimintaa ja se haukkasi apuun tullutta Teemua nenästä. Ei kuitenkaan lujaa. Haava näyttää toistaiseksi siistiltä ja H saa päivittäin kipulääkettä. Hieman vaivaantuneen oloinen se kuitenkin on. Ruoka maittaa hyvin ja ulkona ei millään meinaisi pysyä eläinlääkärin suosittelemalla rauhallisella liikunnalla :)

Den lilla bomben

2010-01-31T17:09:00.007+02:00

Först Hukka och matte lärde sig svenska

Sedan de gick ut..

..och lekte med en boll :D

Agiliitoa

2010-01-30T21:12:00.003+02:00

Pääsimme jälleen säheltämään agilitykentälle :) Hukka on oppinut edelliskerran harjoituksen niin hyvin, ettei sen mielestä riviin laitettuja hyppyjä voi mennä millään muulla tavalla. Esteiden kierto ei oikein aluksi sujunut, mutta harjoittelimme sitä lisää namikipon avulla kahdella hypyllä jolloin se alkoi mennä tosi hyvin. Onneksi karvapalleroni oppii edes joskus jotain :))

Tässä harjoitus jota menimme:

Menimme myös A-esteen. Se oli Hukalle tosi vaikea. Se ei oikein hiffannut, että pitää ottaa vauhtia kunnolla jotta pääsee ylös. Otimme, tai siis yritimme ottaa, vauhtia putkesta, mutta ei sekään oikein onnannut. Lopuksi ketjutin takaperin alastuloa, mutta ylöstulo ei siis oikein onnistu. Katsotaan mitä ensi kerralla keksitään.

Valssausta ja muuta mukavaa

2010-01-23T23:56:00.003+02:00

Tänään oli ikävän kylmä päivä agilityharrastuksen suhteen, mutta muuten aivan mielettömän nättiä. Lähdimme kuitenkin omatoimisiin treeneihin Hukkelin kanssa.

Harjoittelimme valssausta neljällä vierekkäin olevalla hypyllä, jotka piti koiran hypätä aina samaan suuntaan. Toiseen suuntaan menee tosi jouhevasti, paitsi ekalla H kulkeutuu aina liian kauas eikä käännöksestä tule tiukka. Loput meneekin sitten siivekkeitä hipoen :) Toiseen suuntaan sain kerran sujumaan kaikki neljä putkeen hyvin. Pitää siis harjoitella toiseen suuntaan vielä paaaljon.

Meillä oli pikkuinen ratakin. Esteet: pussi, hyppy, U-putki, este ja puomi. Oli tosi hauskaa tehdä sitä, H menee pussin jo ihan kivasti. Vauhtia tosin saisi olla aika paljon enemmän pussin suorituksessa :D mutta tulee ilman apuja ulos ihan oikeasta päästä. :) Välillä vauhti kohosi muuten rataa tehdessä jo ihan reippaaksi.

Keinua menimme muutaman kerran Teemun avustuksella. H tykkää paljon namiautomaatistaan, mutta edelleen tarvitaan joku laskemaan keinu hitaasti alas. Harjoitus ja lisää harjoitusta tarvitaan.

Hauskaa oli!

Hukka <3 nännikumi

2010-01-11T20:15:00.004+02:00

Navetassa vaihdoimme lypsimiin nännikumit, ja sellaisestahan saa hyvän koiran lelun. Hukka on ihan in lööv nännikuminsa kanssa :)

Orava!

Lisää talvifiilistelyä

2010-01-06T15:15:00.006+02:00

Tänään paistoi aurinko

Onneksi sisällä on lämmintä. Hukka ja Hukan kompis Lyra

Lumi

2010-01-05T13:51:00.006+02:00

Lunta on tullut niin paljon, että pieni pomeranian ei meinaa päästä poluilla eteenpäin..

Kun löytyy edes jotenkin aurattu tie, vauhti yltyy :)

Tossut ovat osoittautuneet ihan korvaamattomiksi varsinkin kun pakkanen kiristyy.

Hauskaa Uutta Vuotta!!

2010-01-03T13:11:00.003+02:00

Joulukuu meni opiskelun merkeissä. Loman alettua alkoikin sitten kyläily ja muu häslinki. Hukalle varmaan kuitenkin ihan mukavaa kun paljon virikkeitä ja mammakin on kerrankin kunnolla kotona. Olimme jouluaaton Teemun vanhemmilla, ja joulupäivänä sitten huristimme Tahkolle jatkamaan. Tahkolla Hukalla riitti kavereita kun Voxy-labbis ja Ninni & Sessi-tiibetinspanielit olivat seurana. Ulkona oli kuitenkin niin kylmä, että joka tassua piti koittaa pitää ilmassa, eikä lenkkeilystä meinannut tulla mitään.

Kerran ehdittiin Purinallakin pistäytyä. Teimme todella hauskaa valssausharjoitusta lauantaimakkarat käsissä. Oli aika hyvä motivaatio koirilla pakkasesta huolimatta kun ohjaus tapahtui tosiaan lihalättyjen voimalla. Jos muistan, otamme nämä jatkossakin käyttöön.

Vuoden vaihteeksi menimme Lappeenrantaan. Vähän jännitti mitä H mahtaa raketeista tuumata, mutta rauhallisissa merkeissä oltiin. Hukalla oli DAP-panta kaulassa ja se simahtikin jo ennen puolta yötä nukkumaan :) Että ei tarvinnut hätäillä.

Uusi vuosi alkoikin sitten matkailun merkeissä. Otimme tiimillä; allekirjoittanut&Hukka ja Sofi&Lyra auton nokan kohti pohjoista eilen aamulla ja ajelimme navettaharjoitteluun Kiminkiin (kyllä, yhdellä i:llä). Matka taittui maisemia ihaillessa auringon paisteessa. Hukka kotiutui hyvin uuteen paikkaan ja tulee Lyran kanssa erittäin hyvin toimeen. Leikkiäkin on viritelty, mutta Lyra on toipilaana, joten se ei ihan käy. Lenkkejä tehdään pellolle ajetussa mönkkärinurassa jossa H painelee välillä ihan reippaastikin. Kylmyys on vain vähän päässyt yllättämään, parin päivän aikana on mennyt jo -30 rikki :( Tossuja ei siis parane unohtaa naulakkoon!

Nenäasukkeja

2009-12-08T21:15:00.004+02:00

Kävimme Hukan kanssa tervehtimässä eläinlääkäriä. Hukka on ryystänyt ja röhissyt muutaman päivän, ja epäilyn alaisena oli nenäpunkkitartunta. ELL kuunteli keuhkoja ja tutkiskeli koiraa muutenkin. Muut mahdolliset aiheuttajat rajattiin pois, joten nenäpunkithan ne tod näköisin kiusii Hukka-paran hengitysteissä. Hoidoksi saatiin Stronghold-kuuri. Toivottavasti auttaa.

Otettiin 4-rokotus samalla käynnillä, eikä Hukka meinannut huomata koko pistosta. Aluksi kun tultiin klinikalle Hukka ihan vapisi jännityksestä/pelosta ja säpsyi jokaista ääntä. Istuttiin odotushuoneessa jonkin aikaa ja H ehti rauhoittua vähän ennen eläinlääkärin tapaamista. Pöydällä se oli ihan häntä maassa masentuneena "nyt kuitenkin tehdään jotain kamalaa".. Namitkin se vain otti suuhun ja sylkäisi pois. Kun ELL oli jonkin aikaa koplannut, silitellyt ja kuunnellut stetarilla Hukka vähän piristyi. Kun piikki oli laitettu ja mokoma valkotakkinen meni koneen ääreen naputtamaan H tajusi, että nyt ei ainakaan enää tapahdu mitään ikävää ja alkoi popsia karkkeja ;) Odotellessamme laskua H viihdytti 11 viikkoista kissanpentua maukumalla ja kuopimalla.

Piirrustelua..

2009-12-01T18:44:00.001+02:00

Sofi vinkkasi netistä kivan ratapiirrusteluohjelman. Pitihän sitä sitten tenttiinluvun sijasta alkaa testailla ;) Tässä kuvassa viime agilitykerran harjoituksia.

Takana leikkaus

2009-11-30T17:56:00.002+02:00

Onkohan se yhdyssana? Oh well.. Lauantaina oltiin K9:n treeneissä. Harjoittelimme takana leikkausta neljän hypyn avulla. Hukka ei oikein osannut tulkita mitä yritin säheltää ohjauksellani :) Kuitenkin harjoitus meni muuten suht hyvin, paitsi että häiriöitä oli aivan liikaa. Ensinnäkin hallissa ihan meidän vieressä oli sirkkeli käytössä vähän väliä. Olipa hauskaa kun ei kuulunut mikään mitä sanot koiralle ja muutenkin H ei tykkää ihan kauheasti kovista äänistä. Ei se varsinaisesti niitä pelkää, mutta oli kuitenkin epävarma. Toiseksi H sai kaksi kertaa treenikaverimme russelin niskaansa. Ihan kiltti koira kyseessä, mutta H on kuitenkin sen verran herkkis, että jos kesken suorituksen joku juoksee päin, se alkaa empiä. Tämän jälkeen H ei meinannut ollenkaan irrota ja tuli mieluummin mun perässä kuin edes vierellä.. Noh, ensi kerralla treenataan tätä lisää, niin ehkä tästä tulee vielä kivaa.

Otettiin itsenäisesti edelliskerran valssausrataa, jolla H olikin sitten taas enemmän oma itsensä ja suoritti "hei tän mä osaan" - meiningillä :) Pussi sujui yksittäisenä nyt tosi kivasti. Pari kertaa avustaja piteli vähän kangasta, mut sit mentiin vielä muutama kerta ilman pitelyä ja H meni tosi hienosti. Keppejä mentiin yhdistettynä U-putkeen. Eka kepit, sit putki ja takas samat kepit. Palkka odotteli alussa kipossa. Tääkin meni kivasti. Verkot meillä on kaikki edelleen ja ihan tarpeeseen tulevat.

Ohjauskuvioita

2009-11-22T19:42:00.004+02:00

Otimme harppauksen eteenpäin agilityssä. Kouluttajamme pisti meidät reenaamaan valssausta. Teimme seuraavan laista harjoitusta: hyppy - valssaus - u-putki - hyppy - valssaus - u-putki - hyppy. Meinasi itellä mennä pää ihan pyörälle. Sujui yllättävän hyvin vaikka ohjaaja sekoili askeleissaan välillä oikein olan takaa. Kerran Hukka lopetti kokonaan kuuntelemisen ja meni ihan omia aikojaan putkeen väärästä päästä - oli hieman vaikeaa saada homma takaisin kasaan kun ei voinut olla nauramatta. Kun teimme itsenäisesti valssauksen harjoittelua parilla esteellä H välillä pyörähti paikallaan ympäri kun mä valssasin :D Ainakin meillä on hauskaa treeneissä ^^

Hukka pääsi pesulle muutama päivä sitten ja se piti tietenkin ikuistaa kameralla. Kiitos Teemulle kuvasta.

Kuivauksen jälkeen ;)

Takkishoppailua

2009-11-14T22:07:00.006+02:00

Kävimme mökkireissun yhteydessä shoppaamassa Kaarinan Happy Petissä (katso linkeistä Happy Petien kotisivut!). Mm. uusi talvitakki tarttui mukaan :) Tässä takissa voi H:n mielestä juosta, pomppia ja riekkua ilman ongelmia.

Agilityä sooloillen

2009-11-14T22:00:00.002+02:00

Meillä oli tänään taas agilitytreenit Purinalla. Vaan eipä näkynyt ohjaajaa eikä ollut ilmoittanut poissaolostaan. No, meitä oli kaksi koirakkoa paikalla ja lisäksi yksi koiranpentu sosiaalistumassa ja tutustumassa agilityyn :)

Teimme paljon hyppyjä. Luovuin ristikoista ja kokeilin menisikö matala vaakarimainen hyppy. No menihän se vallan helposti. Korkeus ei siis ollut mitenkään huima, mutta ihan "oikea" pystyeste jo. Niitä sit pompittiin yksin, kaksin ja yhdistettynä putkeen. Tein myös eteenlähetyksiä kahdella hypyllä ja nekin sujui hyvin. Lopussa otin pari kertaa vielä 5 cm korkeamman hypyn (saattoi olla jo 25 cm). Silloin Hukka vähän empi, mutta meni kuitenkin yli.

Korotin vähän muuria ja sekin mentiin vauhdikkaasti. Pussi otettiin pari kertaa niin, että kannattelin kangasta. Puomi mentiin pari kertaa.

Yleisesti ottaen Hukka pysyi nyt paremmin hallinnassa kuin edellisillä kerroilla. Se kuunteli paljon paremmin ja oli koko ajan täysillä mukana. Ihana pikku agilitypallo ^^

Hierontakurssi

2009-11-14T21:51:00.002+02:00

Osallistuimme palleron kanssa K9:n järjestämälle hierontakurssille. Meitä opettamassa oli koirahieroja Minna Aalto. Ensin opimme teoriaa siitä, milloin hierotaan ja milloin ei, hierontatekniikoista ja venyttelystä. Hukka oli mulla sylissä teorian ajan. Välillä se häiriköi röyhtäilemällä ja valittamalla. Onneksi ei paljoa :)

Seuraavaksi Minna näytti meille koiransa kanssa hierontaotteita. Lämmittävä sively oli todella vaikeaa näin pienen ja pitkäkarvaisen koiran kanssa. Tunnustelimme läpi imusolmukkeet ja lihakset jäykkyyksien varalta, ja taisinpa löytää Hukan piilokiveksenkin o.O Jos se nyt oli se piilokives, niin se sijaitsee nivustaipeessa. Harmi, ettei sitä saa pulpautettua oikelle puolelle kanavaa. Hieroimme ja venyttelimme koirat läpi ja lopuksi Minna kävi jokaisen koiran tunnustelemassa, olisiko jotain jumeja. Hukasta ei sellaisia löytynyt. Kovin on vielä kesken lihasten kasvu, mutta eihän se vielä kovin vanha olekaan :)

Mökkireissu

2009-11-08T19:11:00.005+02:00

Pakattiin autot ja lähdettiin neljän tulevan eläinlääkäri -tytön ja neljän koiran (kolme tyttö + H) voimin mökkeilemään Sofin mökille viikonlopuksi. Koirat sai juosta valtoimenaan isolla aidatulla pihalla. Seurue tuli muuten suht hyvin toimeen keskenään, mutta yhdellä nartulla oli vielä juoksu joten H oli ihan sekaisin suurimman osan ajasta ja huusi nartun perään :( Heti kun eivät olleet samassa paikassa rauhoittui onneksi.

Teimme lauantaina pitkän metsälenkin aivan ihanassa maastossa. Tosin ei niin ihanassa säässä kun tuli koko ajan vähän vettä taivaalta. Koiria se ei tuntunut pahemmin haittaavan. Jopa pikkuinen Hukka jaksoi koko lenkin. Vaikeassa maastossa se meni samaa polkua ihmisten kanssa, siinä missä muut koirat hyppelivät siellä täällä. Kaikista jyrkimmässä kohdassa se nostettiin alas jottei kävisi mitään haaveria.

Lauantaina ehdimme tehdä myös verijäljet koirille. Kokeilin joskus kesällä Hn kanssa jäljestämistä eikä siitä tullut yhtään mitään. Nyt se kuitenkin keksi mistä on kyse. Kyllä siitä tulee vielä hieno metsästyskoira! Jäljestimme kaksi jälkeä ja lopussa odotti aina pussissa makkaraa :) Tätä pitää kyllä harjoitella lisää viimestään ensi kesänä mökillä. Illalla kävimme toisella mökillä saunomassa ja syömässä. Mm Hukka tuli sinne mukaan, että sai hetken rauhoittua nartuntuoksuista. H nukkuikin suurimman osan ajasta mun jaloissa. Kun otimme mökillä asuvan Zetor-dalmiksen hetkeksi seuraamme sisälle H murisi sille ja se pelästyi H:ta :D Zetor-parka. Tosin kun otimme sen sitten hyörimään mukaamme H olikin jo ihan sitä mieltä että "aijoo sä olitkin itse asiassa aika iso".

Yöt H nukkui mun vieressä kaposella sohvalla <3 Olipahan aika suloinen.

Sunnuntaina teimme lyhyen metsälenkin ja pakkasimme auton. Automatkat sujuivat hyvin koirien nukkuessa sikeästi.

Agissa

2009-11-01T19:03:00.002+02:00

Kävimme lauantaina agiliidossa Purinalla. "Uutena" juttuna oli kaksi peräkkäistä hyppyä ja pussi. Pussi meni mainiosti. Onhan sitä toki aikaisemminkin tehty. Hyppyjen väli oli n. 5 m joka oli selkeästi hankala homma. Myös aurinko paistoi ikkunasta sisään juuri tokan esteen kohdalle jolloin namikippo ei oikein näkynyt ja estekin oli ehkä vähän epäselvä. Eka hyppy meni aina hyvin, mutta kesti jonkin aikaa, että H ymmärsi hypätä myös tokan. Onnistui kuitenkin lopulta. :) Itsenäisesti tehtiin keppejä verkoilla. Se meni kivasti. Aletaan hakemaan vähän eri lähestymiskulmia. Pituutta mentiin yhdellä palikalla. Olisi voinut mennä paremminkin. Mutka putkia ja suoraa putkea. Rengasta irto renkaalla :)

Lopuksi saimme kotitehtäväksi harjoitella valssausta. Oli aluksi jotenkin kauhean vaikeaa hahmottaa kuvio. Kävimme tänään koirapuistossa vähän treenaamassa valssausta. Aika kömpelöä menoa :D Ihana flätti-tyttö tuli meille seuraksi. Se oli ihan varovasti Hn kanssa joka melskasi ja juoksi sen ympärillä.

Agiliitoa

2009-10-24T16:09:00.006+03:00

Viime viikon agit jäi allekirjoittaneen sikala-harjoittelun takia välistä. Harjoittelu jatkuu edelleen, mutta nyt sattui lauantai vapaaksi ja suuntasimme ylienergisen koiruuden kanssa Purinalle.

Uusi juttu oli pituus. Huppa-puppanen hyppäsi vain yhtä pienintä palikkaa, mutta se sujui hienosti heti :)) Otettiin muuria, niin että maksien lisäpalikka + irtokaaret oli meidän esteenä. Aluksi H kiersi, mutta kun otin kaaret pois, hyppäsi yli :) Sit laitoin parin toiston jälkeen kaaret takaisin ja viuh vaan hyppäsi hienosti senkin. Harjoiteltiin puomin loppu osaa 2 on 2 off. Välillä kun H malttoi olla siinä ja otti katsekontaktin, lisäsinkin nameja alustalle. Kepit mentiin verkkojen kanssa ja lisääntyvällä vauhdilla. Jeejee. Hyppyeste otettiin edelleen rimat ristikkona, mutta nyt oli selkeesti varmenpaa menoa jo. Pöytä osoittautui liian korkeaksi, ainakin henkisesti. Kyllä me sekin vielä opitaan kunhan tulisi pomppua lisää. Pitää harjoitella kotona tasoille pomppaamista. Kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen hauvelini työskentelyyn :)

Ollaan vaihdettu ruoka Eagle Packistä Masteryyn. Olipa kyllä hankalaa löytää lemmikkikaupoista. Neljännestä vasta onnisti. Maistuu tosi hyvin ja tykkään itse valmistustavasta ja vaikuttaa laadukkaalta. Toivottavasti sopii kaikinpuolin pikku pörriäiselle :)

Keppejä uudella tyylillä

2009-10-10T17:25:00.002+03:00

Tänään oli K9:n ryhmämme toiset agilitytreenit. Teimme kanaverkosta verkot kepeille, jotka toivon mukaan nopeuttavat niiden oppimista. Hukan kanssa nyt ei ollut mitään ylitsehyppäämis vaaraa, ovathan verko n. 50 cm korkeat. Haastetta kuitenkin alussa oli. Hukka oli alusta asti irti. Ekalla kerralla pari keppiväliä meni hyvin, mutta sitten H juoksi verkkoja päin yrittäen tulla pois. Selkesti ehti miettiä liikaa. No, teimme niin, että ohjasin H:n pujottelemaan ja menin itse loppuun kannustamaan ja kehumaan, jotta H ajattelisi mahdollisimman suoraan. Johan alkoi pujottelun idea hahmottua ja pikku pallero tuli vauhdilla :) Meillä oli pallo palkkana, joka tuntui toimivan hyvin muuten, mutta sen saatuaan herra ei meinannut antaa kiinni. Hmh.

Aloittelimme tooodella laakealla A:lla harjoittelua. H oli remmissä jota opettajamme piti. Mentiin A:n yli ja pysähdys loppu kontaktille 2 on 2 off namialustan avulla. Tähän päätin käskyksi "alas", ja sen jälkeen vapautus. Meni tosi kivasti ja H oikein jäi kontaktille katsomaan mua, että mitäs seuraavaksi? :) Päätin luopua juoksukontakti ideasta, koska kun H juoksee oikeasti täysiä en todellakaan pysy sen perässä.. joten hitaan ohjaajan takia on parempi, että koira pysähtyy odottamaan :D Otimme itsenäisesti hyppyä ristikkona. H kiertelee sitä välillä, joka on aika rasittavaa.. ehkä saamme kitkettyä tämän joskus pois. Vähän meillä oli hallittavuudessa ongelmaa, oli paljon kivampaa juoksennella ympäriinsä kuin olla mun kanssa. Tekeminen oli kyllä sitten taas hauskaa. Ehkä tää tästä. :)